Tilintarkastuspalkkion suuruuteen vaikuttavat tekijät suomalaisissa pörssiyrityksissä

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää tilintarkastuspalkkion suuruuteen vaikuttavia tekijöitä Helsingin pörssin päälistalla noteeratuissa yhtiöissä. Lähtökohtana oli toistaa soveltuvin osin Firthin (1997) Norjassa testaamat regressiomallit suomalaisilla markki-noilla ja tällä tavoin löytää lisätodisteita tukemaan aikaisempia aiheeseen liittyviä tut-kimustuloksia. Erityishuomio mallien testaamisessa ja analysoinnissa kiinnitettiin konsultointipalveluiden aiheuttamaan knowledge spillover -ilmiöön.

Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin listayhtiöiden vuonna 2004 päättyneiden tili-kausien vuosikertomuksista ja hallinnointikatsauksista. Poikkileikkaus käsitti ainoastaan yhden vuoden havainnot, koska tarvittavia tietoja ei ollut mahdollista saada pidemmältä aikajaksolta. Aineisto sisälsi havainnot yhteensä 99 yrityksestä. Tilastollisena menetelmänä käytettiin usean muuttujan regressioanalyysia, jonka selitysaste kertoi mallien soveltuvuuden tilintarkastuspalkkioiden suuruuden ennustamiseen. Mallit osoittautuivat korjattujen selitysasteidensa perusteella hyviksi tilintarkastuspalkkioiden suuruuden selittäjiksi.

Mallien tilastollisen testaamisen perusteella saatiin selville, että parhaiten tilintarkastus-palkkion suuruutta selittävät muuttujat havaintoaineistossa olivat yrityksen kokoa mi-tannut taseen loppusumma ja vaativien tase-erien tarkastusta mitannut myyntisaamisten osuus taseen loppusummasta. Myös liiketoiminnan kompleksisuutta mitanneella tytäryhtiöiden lukumäärällä havaittiin tilastollisesti merkitsevä vaikutus molemmissa malleissa. B-malliin sisällytetty markkinoiden suurinta tilintarkastusyhteisöä kuvannut kvalitatiivinen muuttuja osoittautui tilastollisesti merkitseväksi. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen tarkastettavan yrityksen tilintarkastajalle maksamilla konsultointipalkkioilla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta tilintarkastuspalkkion suuruutta selittävänä muuttujana.