Spatiaalinen ostokäyttäytyminen. Tutkimuskohteena vanha Vaasan lääni sekä Kala- ja Pyhäjokilaakso
Hakanen, Taru (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimus kuuluu Vaasan yliopiston aluetieteen laitoksen suorittamaan kuluttajatutkimusten sarjaan, jonka ensimmäinen asiointikysely suoritettiin vuonna 1970. Tämän tutkimuksen tulokset on saatu vuoden 2000 kyselytutkimuksesta, joka oli neljäs poikkileikkausvuosi Kuluttajatutkimusten sarjassa. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia pohjalaisten spatiaalista eli alueellista ostokäyttäytymistä 18 hyödykkeen osalta rajaamalla ja kuvaamalla vaikutusalueet sekä selvittämällä lähimmän keskuksen periaatteen toteutumista. Tutkimuksesta selviää myös, yhdistetäänkö asiointimatkoja muiden matkojen (esimerkiksi työmatkan) yhteyteen, ja tarkastellaan kuluttajan asiointipaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä.
”Kuluttajakäyttäytyminen informaatioyhteiskunnassa” -kyselyaineisto lähetettiin 6401 taloudelle loka–joulukuussa vuonna 2000. Tutkimusalueeseen kuului 68 kuntaa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan maakunnista ja Pohjois-Pohjanmaan Kala- ja Pyhäjokilaakson kunnat. Otantamenetelmänä käytettiin tasaväliotantaa väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Palautetuista kyselylomakkeista 3 443 kappaletta oli käyttökelpoisia, mikä on 54,2 prosenttia tavoitetuista.
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat klassiset vaikutusalueteoriat eli Christallerin keskus- ja vaikutusalueteoria, Löschin taloudellinen maisema ja Isardin keskittyvä malli, sekä behavioristi Allan Predin käyttäytymismatriisi. Lisäksi esitellään yleinen kuluttajakäyttäytymisen teoria ja määritellään spatiaalinen kuluttajakäyttäytyminen.
Lähimmän keskuksen keskimääräiseksi osuudeksi tuli koko aineistossa 67,7 prosenttia, mikä tarkoittaa, että lähimmän keskuksen periaate päti tässä tutkimuksessa. Asiointi lähimmässä keskuksessa oli tutkimusalueista yleisintä Pohjois-Pohjanmaan Kala- ja Pyhäjokilaaksossa, vähäisintä Etelä-Pohjanmaalla. Hyödykkeistä lääkkeitä, elintarvikkeita ja alkoholia ostetaan useimmiten lähimmästä keskuksesta, vaatteita ja kalliimpia hyödykkeitä ostetaan usein myös kauempaa kuin lähimmästä mahdollisesta keskuksesta. Lähimmän keskuksen ohittaminen vaihtelee esimerkiksi iän ja koulutustason mukaan niin, että nuoret ja korkeamminkoulutetut asioivat enemmän kauemmassa keskuksessa kuin muut.
Ostopaikkaa valittaessa tärkeimmiksi kriteereiksi eri tekijöistä nousivat hyvä asiakaspalvelu, edullinen hintataso ja korkealaatuiset tuotteet, mutta myös muita tekijöitä pidettiin suhteellisen tärkeinä. Sen sijaan mainosten vaikutus ostopaikan valintaan ei ollut vastaajien mielestä kovin tärkeää.
”Kuluttajakäyttäytyminen informaatioyhteiskunnassa” -kyselyaineisto lähetettiin 6401 taloudelle loka–joulukuussa vuonna 2000. Tutkimusalueeseen kuului 68 kuntaa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan maakunnista ja Pohjois-Pohjanmaan Kala- ja Pyhäjokilaakson kunnat. Otantamenetelmänä käytettiin tasaväliotantaa väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Palautetuista kyselylomakkeista 3 443 kappaletta oli käyttökelpoisia, mikä on 54,2 prosenttia tavoitetuista.
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat klassiset vaikutusalueteoriat eli Christallerin keskus- ja vaikutusalueteoria, Löschin taloudellinen maisema ja Isardin keskittyvä malli, sekä behavioristi Allan Predin käyttäytymismatriisi. Lisäksi esitellään yleinen kuluttajakäyttäytymisen teoria ja määritellään spatiaalinen kuluttajakäyttäytyminen.
Lähimmän keskuksen keskimääräiseksi osuudeksi tuli koko aineistossa 67,7 prosenttia, mikä tarkoittaa, että lähimmän keskuksen periaate päti tässä tutkimuksessa. Asiointi lähimmässä keskuksessa oli tutkimusalueista yleisintä Pohjois-Pohjanmaan Kala- ja Pyhäjokilaaksossa, vähäisintä Etelä-Pohjanmaalla. Hyödykkeistä lääkkeitä, elintarvikkeita ja alkoholia ostetaan useimmiten lähimmästä keskuksesta, vaatteita ja kalliimpia hyödykkeitä ostetaan usein myös kauempaa kuin lähimmästä mahdollisesta keskuksesta. Lähimmän keskuksen ohittaminen vaihtelee esimerkiksi iän ja koulutustason mukaan niin, että nuoret ja korkeamminkoulutetut asioivat enemmän kauemmassa keskuksessa kuin muut.
Ostopaikkaa valittaessa tärkeimmiksi kriteereiksi eri tekijöistä nousivat hyvä asiakaspalvelu, edullinen hintataso ja korkealaatuiset tuotteet, mutta myös muita tekijöitä pidettiin suhteellisen tärkeinä. Sen sijaan mainosten vaikutus ostopaikan valintaan ei ollut vastaajien mielestä kovin tärkeää.