Kunta- ja palvelurakenneuudistus: Jurvan kunta mukana muutoksessa
Hakala, Sari (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Kunta- ja palvelurakenteen uudistushanke käynnistyi toukokuussa 2005. Uudistuksen tavoitteena on, että kunnat voivat myös tulevaisuudessa järjestää niille kuuluvat palvelut – sen vuoksi palvelujen rakennetta ja taloudellista perustaa täytyy uudistaa ja vahvistaa. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta eli puitelaki annettiin helmikuussa 2007. Laki antaa kunnille puitteet kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiseen ja se edellyttää kunnilta tiettyjä kunta- ja palvelurakenteen muutoksia. Kuntien on esimerkiksi laadittava selvitykset kunta- ja palvelurakenteen vahvistamiseksi tehtävistä toimenpiteistä, jotka tullaan toteuttamaan joko kuntaliitosten kautta tai muodostamalla yhteistoiminta-alueita. Vuoden 2007 loppuun mennessä kuntien on tehtävä päätökset kuntajaon muutoksista, jotka toteutettaisiin vuoden 2009 alussa. Puitelain voimassaolon eli vuoden 2012 loppuun mennessä kaikkien lain edellyttämien kunta- ja palvelurakenteen muutosten on valmistuttava kokonaisuudessaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata mitkä ovat kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen tavoitteet ja miten ne toteutetaan sekä tutkia onko hankkeella vaikutuksia yksittäisen kunnan toimintaan, millaisia vaikutukset ovat, miten niihin suhtaudutaan kunnassa ja onko muutoksiin suhtautumisessa eroja. Tutkielman teoriaosuudessa kerrotaan kuntien muotoutumisesta, toiminnasta ja yhteistyöasetelmista sekä aikaisemmista pyrkimyksistä kuntauudistuksiin. Lisäksi selvitetään kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen sisältö, tavoitteet ja eteneminen. Tutkimuksessa selvitetään millainen Jurvan kunnan tilanne on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen näkökulmasta ja onko kunnassa tarve uudistukselle. Lisäksi selvitetään onko kunta- ja palvelurakenneuudistushanke vaikuttanut Jurvan kunnan toimintaan, miten se on vaikuttanut, miten hankkeen mahdollisesti tuomiin muutoksiin suhtaudutaan ja millaisena Jurvan kunnan tulevaisuus nähdään. Empiirinen osuus toteutettiin laadullisen haastattelututkimuksen avulla, tekemällä yksittäisiä haastatteluja Jurvan kunnan viranhaltijoille, kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenille, seurakunnan edustajalle, jurvalaisille yrittäjille sekä ryhmähaastattelu eri-ikäisille kunnan asukkaille.
Tutkimuksen keskeisimpinä johtopäätöksinä voidaan todeta, että kunta- ja palvelurakenneuudistus nähdään yleisesti tarpeellisena ja erityisesti Jurvan kunnan ja muiden samankaltaisten kuntien tilanteessa välttämättömänä. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen suhtaudutaan kunnassa positiivisesti, jos kunnan talous on heikko tai palvelujen järjestäminen on muuten vaikeaa, koska sen myötä tulevien muutosten uskotaan parantavan kunnan tilannetta tulevaisuudessa. Lisäksi voidaan todeta, että jos uudistuksen vaihtoehtoina ovat kuntaliitos tai yhteistyön tiivistäminen naapurikuntien kanssa, kunnat valitsevat toteuttamistavaksi mieluummin yhteistyön lisäämisen. Kuntaliitos nähdään radikaalimpana ja suurempana muutoksena, kuin se, että palvelut jatkossa järjestettäisiin yhteistyössä naapurikunnan tai -kuntien kanssa. Tutkimustuloksista havaittiin myös, että kuntaliitosasioissa vaikuttavat myös kuntalaisten tunteet, eikä järkiratkaisu aina houkuta. Esimerkiksi oman kunnan muuttuminen osaksi toista kuntaa, tavallaan toisen kunnan kyläksi, koetaan vaikeana asiana. Tunteet vaikuttavat myös kuntaliitoskumppanin valintaan, kuntien päättäjät ja kuntalaiset eivät aina valitse kumppania järkiperustein vaan tunnesyistä. Tutkimustulosten perusteella todettiin, etteivät kaikki kunnat välttämättä pysty tekemään vaadittuja kunta- ja palvelurakenteen muutoksia asetettuun aikarajaan mennessä – ratkaisu ei aina löydy ensimmäisellä kerralla. Kunnat saattavat joutua tekemään suunnitelmat uudelleen ja tarvitaan lisää aikaa, joten muutos voi hyvinkin pitkittyä. Ei siis ole varmaa, että kaikki kunnat ehtivät toteuttaa puitelain vaatimat muutokset kunta- ja palvelurakenteeseensa lain voimassaoloaikana.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata mitkä ovat kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen tavoitteet ja miten ne toteutetaan sekä tutkia onko hankkeella vaikutuksia yksittäisen kunnan toimintaan, millaisia vaikutukset ovat, miten niihin suhtaudutaan kunnassa ja onko muutoksiin suhtautumisessa eroja. Tutkielman teoriaosuudessa kerrotaan kuntien muotoutumisesta, toiminnasta ja yhteistyöasetelmista sekä aikaisemmista pyrkimyksistä kuntauudistuksiin. Lisäksi selvitetään kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen sisältö, tavoitteet ja eteneminen. Tutkimuksessa selvitetään millainen Jurvan kunnan tilanne on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen näkökulmasta ja onko kunnassa tarve uudistukselle. Lisäksi selvitetään onko kunta- ja palvelurakenneuudistushanke vaikuttanut Jurvan kunnan toimintaan, miten se on vaikuttanut, miten hankkeen mahdollisesti tuomiin muutoksiin suhtaudutaan ja millaisena Jurvan kunnan tulevaisuus nähdään. Empiirinen osuus toteutettiin laadullisen haastattelututkimuksen avulla, tekemällä yksittäisiä haastatteluja Jurvan kunnan viranhaltijoille, kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenille, seurakunnan edustajalle, jurvalaisille yrittäjille sekä ryhmähaastattelu eri-ikäisille kunnan asukkaille.
Tutkimuksen keskeisimpinä johtopäätöksinä voidaan todeta, että kunta- ja palvelurakenneuudistus nähdään yleisesti tarpeellisena ja erityisesti Jurvan kunnan ja muiden samankaltaisten kuntien tilanteessa välttämättömänä. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen suhtaudutaan kunnassa positiivisesti, jos kunnan talous on heikko tai palvelujen järjestäminen on muuten vaikeaa, koska sen myötä tulevien muutosten uskotaan parantavan kunnan tilannetta tulevaisuudessa. Lisäksi voidaan todeta, että jos uudistuksen vaihtoehtoina ovat kuntaliitos tai yhteistyön tiivistäminen naapurikuntien kanssa, kunnat valitsevat toteuttamistavaksi mieluummin yhteistyön lisäämisen. Kuntaliitos nähdään radikaalimpana ja suurempana muutoksena, kuin se, että palvelut jatkossa järjestettäisiin yhteistyössä naapurikunnan tai -kuntien kanssa. Tutkimustuloksista havaittiin myös, että kuntaliitosasioissa vaikuttavat myös kuntalaisten tunteet, eikä järkiratkaisu aina houkuta. Esimerkiksi oman kunnan muuttuminen osaksi toista kuntaa, tavallaan toisen kunnan kyläksi, koetaan vaikeana asiana. Tunteet vaikuttavat myös kuntaliitoskumppanin valintaan, kuntien päättäjät ja kuntalaiset eivät aina valitse kumppania järkiperustein vaan tunnesyistä. Tutkimustulosten perusteella todettiin, etteivät kaikki kunnat välttämättä pysty tekemään vaadittuja kunta- ja palvelurakenteen muutoksia asetettuun aikarajaan mennessä – ratkaisu ei aina löydy ensimmäisellä kerralla. Kunnat saattavat joutua tekemään suunnitelmat uudelleen ja tarvitaan lisää aikaa, joten muutos voi hyvinkin pitkittyä. Ei siis ole varmaa, että kaikki kunnat ehtivät toteuttaa puitelain vaatimat muutokset kunta- ja palvelurakenteeseensa lain voimassaoloaikana.