"Tilanneseurantaa Klubin Twitterissä" : Urheiluseuran verkkoviestinnän intermediaalisuus
Aaltonen, Elias (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä urheiluseuran verkkoviestintä koostuu ja miten urheiluseuran verkkoviestintä rakentuu eri viestintäkanavien linkittymisen kautta yhdeksi verkkoviestintäkokonaisuudeksi. Tämän tutkimuksen yhteydessä intermediaalisuudella tarkoitetaan saman viestisisällön jakamista usean eri viestintäkanavan kautta tai sen linkittämistä jaettavaksi useaan eri viestintäkanavaan. Nämä kaksi kategoriaa on nimetty linkittyväksi ja linkittömäksi intermediaalisuudeksi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti Helsingin Jalkapalloklubin (HJK) verkkoviestintää. HJK valittiin, koska seura on viime vuosina panostanut erityisesti sosiaalisen median viestintään ja on jalkapallossa suomalaisseurojen edelläkävijä monella rintamalla.
Tutkimus jakautui neljään vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin, mistä elementeistä ja kanavista HJK:n verkkoviestintä koostuu. Toisessa vaiheessa tutkimuksen aineisto kerättiin HJK:n käyttämistä verkkoviestintäkanavista. Kolmannessa vaiheessa intermediaalisuutta ilmentävät viestintätapahtumat ja viestityypit eriteltiin aineistosta sisällönanalyysin avulla. Lopuksi intermediaalisia elementtejä sisältävien viestien avulla analysoitiin eri verkkoviestintäkanavien linkittymistä toisiinsa ja mallinnettiin eri verkkoviestintäkanavien rakentuminen yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tutkimus paljasti HJK:n käyttämien verkkoviestintäkanavien olevan melko tiukasti sidoksissa toisiinsa niin sisällön kuin linkittymisen kautta. Verkkosivusto osoittautui verkkoviestinnän keskushermoksi, johon kaikki sosiaalisen median kanavat linkittyvät. Facebook ja Twitter ovat sosiaalisen median kanavista aktiivisimpia, mutta YouTube on prosentuaalisesti linkittynein. Instagramin käyttö puolestaan kasvaa jatkuvasti ja intermediaalisesti kanavan viestit edustavat linkitöntä intermediaalisuutta.
Urheiluseura hyötyy verkkoviestintäkanaviensa linkittämisestä toisiinsa, sillä linkittämisen avulla seura pystyy tarjoamaan seuraajilleen monipuolisempaa sisältöä pienemmällä vaivalla ja samalla saavuttaa myös suuremman näkyvyyden verkossa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti Helsingin Jalkapalloklubin (HJK) verkkoviestintää. HJK valittiin, koska seura on viime vuosina panostanut erityisesti sosiaalisen median viestintään ja on jalkapallossa suomalaisseurojen edelläkävijä monella rintamalla.
Tutkimus jakautui neljään vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin, mistä elementeistä ja kanavista HJK:n verkkoviestintä koostuu. Toisessa vaiheessa tutkimuksen aineisto kerättiin HJK:n käyttämistä verkkoviestintäkanavista. Kolmannessa vaiheessa intermediaalisuutta ilmentävät viestintätapahtumat ja viestityypit eriteltiin aineistosta sisällönanalyysin avulla. Lopuksi intermediaalisia elementtejä sisältävien viestien avulla analysoitiin eri verkkoviestintäkanavien linkittymistä toisiinsa ja mallinnettiin eri verkkoviestintäkanavien rakentuminen yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tutkimus paljasti HJK:n käyttämien verkkoviestintäkanavien olevan melko tiukasti sidoksissa toisiinsa niin sisällön kuin linkittymisen kautta. Verkkosivusto osoittautui verkkoviestinnän keskushermoksi, johon kaikki sosiaalisen median kanavat linkittyvät. Facebook ja Twitter ovat sosiaalisen median kanavista aktiivisimpia, mutta YouTube on prosentuaalisesti linkittynein. Instagramin käyttö puolestaan kasvaa jatkuvasti ja intermediaalisesti kanavan viestit edustavat linkitöntä intermediaalisuutta.
Urheiluseura hyötyy verkkoviestintäkanaviensa linkittämisestä toisiinsa, sillä linkittämisen avulla seura pystyy tarjoamaan seuraajilleen monipuolisempaa sisältöä pienemmällä vaivalla ja samalla saavuttaa myös suuremman näkyvyyden verkossa.