Studier i språkbadselevers lexikon. Lexikala drag i andraspråket
Hakala, Päivi (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa olen tarkastellut kielikylpyoppilaiden kirjallisia tuotoksia kielikylpykielessä eli ruotsissa. Toinen kielikylpyryhmä on Sipoosta ja toinen eli vertailuryhmä Vaasasta. Sipoon oppilaat olivat kirjoitushetkellä 5. luokalla ja Vaasan oppilaat 6. luokalla. Aineistoni koostuu 32 aineesta, joista 16 ainetta on Sipoosta ja 16 Vaasasta. Oppilaat ovat kirjoittaneet yhden aineen joko vapaa-ajanharrastuksistaan tai matkastaan jonnekin. Molemmissa aineistoissa on tyttöjen ja poikien aineiden määrä sama eli 6 tyttöjen ainetta ja 10 poikien ainetta.
Tarkoituksenani on ollut selvittää, esiintyykö tutkimuksessani mukana olevien kielikylpykoulujen välillä eroja leksikaalisten piirteiden osalta. Olen siis keskittynyt tutkielmassani sanastoon. Olen tarkastellut lähemmin tuottavuutta eli sanamäärää aineissa sekä sanaluokkia substantiivit, adjektiivit ja verbit. Olen tarkastellut myös sanaston tiiviyttä eli leksikaalisten sanojen määrää koko sanamäärästä. Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota sanaston vaihteluun. Olen käyttänyt tutkielmassani kvantitatiivista metodia.
Sipoon kielikylpyoppilaat ovat kirjoittaneet pidempiä tekstejä kuin vertailuryhmä ja tytöt huomattavasti pidempiä aineita kuin pojat. Sanaluokkien suhteen kielikylpyryhmien aineet jakautuvat suurin piirtein samalla tavalla. Vertailuryhmällä on enemmän substantiiveja kuin Sipoon oppilailla kun taas Sipoon kielikylpyoppilailla on enemmän verbejä. Adjektiivien prosentuaaliset osuudet ovat suurin piirtein samat molemmissa ryhmissä, vertailuryhmässä aavistuksen enemmän. Sanaston tiiviys on molemmissa ryhmissä lähes sama, sillä ero on vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Sanaston vaihtelu oli huomattavasti suurempaa vertailuryhmässä kuin Sipoon kielikylpyryhmässä eli Vaasan oppilaiden sanavarasto on jonkin verran monipuolisempaa kuin Sipoon oppilaiden. Sukupuolieroja en ole varsinaisesti tutkinut, mutta sen verran kuin olen niitä tarkastellut, ovat erot olleet pieniä.
Tarkoituksenani on ollut selvittää, esiintyykö tutkimuksessani mukana olevien kielikylpykoulujen välillä eroja leksikaalisten piirteiden osalta. Olen siis keskittynyt tutkielmassani sanastoon. Olen tarkastellut lähemmin tuottavuutta eli sanamäärää aineissa sekä sanaluokkia substantiivit, adjektiivit ja verbit. Olen tarkastellut myös sanaston tiiviyttä eli leksikaalisten sanojen määrää koko sanamäärästä. Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota sanaston vaihteluun. Olen käyttänyt tutkielmassani kvantitatiivista metodia.
Sipoon kielikylpyoppilaat ovat kirjoittaneet pidempiä tekstejä kuin vertailuryhmä ja tytöt huomattavasti pidempiä aineita kuin pojat. Sanaluokkien suhteen kielikylpyryhmien aineet jakautuvat suurin piirtein samalla tavalla. Vertailuryhmällä on enemmän substantiiveja kuin Sipoon oppilailla kun taas Sipoon kielikylpyoppilailla on enemmän verbejä. Adjektiivien prosentuaaliset osuudet ovat suurin piirtein samat molemmissa ryhmissä, vertailuryhmässä aavistuksen enemmän. Sanaston tiiviys on molemmissa ryhmissä lähes sama, sillä ero on vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Sanaston vaihtelu oli huomattavasti suurempaa vertailuryhmässä kuin Sipoon kielikylpyryhmässä eli Vaasan oppilaiden sanavarasto on jonkin verran monipuolisempaa kuin Sipoon oppilaiden. Sukupuolieroja en ole varsinaisesti tutkinut, mutta sen verran kuin olen niitä tarkastellut, ovat erot olleet pieniä.