Baltian maiden ja euroalueen taloudellinen lähentyminen - Esiintyykö suhdanteiden välistä konvergenssia?
Hakala, Noora (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Baltian maat liittyivät Euroopan unionin jäseniksi vappuna 2004 ja ovat ilmoittaneet halunsa ottaa käyttöönsä yhteisvaluutta euron mahdollisimman nopealla aikataululla. Jotta maat hyötyisivät euron käyttöönotosta, tulisi niiden talouksien olla jossain määrin konvergoituneita euroalueen talouteen. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää löytyykö Baltian maiden ja nykyisen euroalueen väliltä suhdanteiden konvergoitumista.
Teoriakehikkona toimii optimaalisen valuutta-alueen teoria, jonka kehittäminen on aloitettu jo 1960-luvulla Robert Mundellin toimesta. Sen mukaan valuutta-alue on optimaalinen, mikäli yhteisvaluuttaan siirtymisestä saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Tärkeänä tekijänä pidetään myös sitä, että valuutta-alueen jäsenten suhdanteet konvergoituvat keskenään.
Tutkielman empiirinen analyysi toteutetaan rakenteellisen vektoriauto-regressiivisen mallin avulla, jossa muuttujina ovat BKT ja BKT-deflaattori. Mallista johdetaan kysyntä- ja tarjontasokit kohdemaille, ja näiden korrelaatiot lasketaan suhteessa euroalueeseen ja Saksaan. Tuloksista ilmenee, että koko tutkimusperiodilla vain Viron tarjontasokit korreloivat euroalueen kanssa. Konvergoitumista tutkittiin jakamalla tutkimusperiodi kahteen alaperiodiin. Toisella alaperiodilla Baltian maiden ja euroalueen tarjontasokkien korrelaatio kasvoi, mikä osoittaa Baltian ja euroalueen suhdanteiden konvergoituvan.
Teoriakehikkona toimii optimaalisen valuutta-alueen teoria, jonka kehittäminen on aloitettu jo 1960-luvulla Robert Mundellin toimesta. Sen mukaan valuutta-alue on optimaalinen, mikäli yhteisvaluuttaan siirtymisestä saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Tärkeänä tekijänä pidetään myös sitä, että valuutta-alueen jäsenten suhdanteet konvergoituvat keskenään.
Tutkielman empiirinen analyysi toteutetaan rakenteellisen vektoriauto-regressiivisen mallin avulla, jossa muuttujina ovat BKT ja BKT-deflaattori. Mallista johdetaan kysyntä- ja tarjontasokit kohdemaille, ja näiden korrelaatiot lasketaan suhteessa euroalueeseen ja Saksaan. Tuloksista ilmenee, että koko tutkimusperiodilla vain Viron tarjontasokit korreloivat euroalueen kanssa. Konvergoitumista tutkittiin jakamalla tutkimusperiodi kahteen alaperiodiin. Toisella alaperiodilla Baltian maiden ja euroalueen tarjontasokkien korrelaatio kasvoi, mikä osoittaa Baltian ja euroalueen suhdanteiden konvergoituvan.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]