Finnische und deutsche Bordansagen Eine Untersuchung am Beispiel der Bordansagen von Finnair und Lufthansa
Hahka-Kangasniemi, Nora (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Finnairin ja Lufthansan lentokonekuulutustekstejä. Työn tavoite on tutkia saksankielisten ja suomen- ja saksankielisten tekstien eroja ja yhtäläisyyksiä. Työn lähdeteksteinä on käytetty Finnairin virallista lentokonekuulutuskirjaa ja osaa Lufthansan lentokonekuulutusteksteistä.
Teoriaosassa tekstilingvistiikan alalta perehdytään tekstityyppeihin, tekstikategorioihin ja tekstifunktioihin. Sitten käsitellään kääntämistä yleisesti, semantiikkaa sekä kääntämistä ja kulttuuria. Kulttuurin alalta otetaan esille erityisesti kohteliaisuus ja sana bitte ja suomenkieliset vastineet sanalle. Teoriaosan lopussa käsitellään kommunikaation eri muotoja ja kommunikaatiota kääntämisen osana.
Analyysiosa jakautuu kahteen osa-alueeseen: kontrastiiviseen ja vertailevaan analyysiin sekä käännösanalyysiin. Kontrastiivisessa analyysissä vertaillaan Finnairin suomen- ja saksankielisten kuulutustekstien sanastoa ja lauserakennetta ja vertailevassa Finnairin ja Lufthansan saksankielisten kuulutustekstien sanastoa ja lauserakennetta. Kontrastiivisessa analyysissä sanastoa koskevat tulokset näyttävät, että saksankieliset kuulutustekstit ovat hieman pidempiä kuin suomenkieliset. Vertailevassa sanastoa koskevassa analyysissä tulokset näyttävät, että Lufthansan saksankielisissä kuulutusteksteissä esiintyy enemmä verbejä ja substantiiveja kuin Finnairin saksankielisissä teksteissä. Kontrastiivisen analyysin lauserakennetulokset osoittavat, että Finnairin suomen- ja saksankielisten kuulutustekstien välillä ei esiinny suuria eroja. Vertailevassa analyysissä Lufthansan saksankielisten saksankielisten lauseiden määrä on hieman pienempi kuin Finnairin. Käännösanalyysissä perehdytään Finnairin suomen- ja saksankielisiin kuulutusteksteihin. Ensin tutkitaan syntaktisia eroavaisuuksia. Suomenkielisissä kuulutuksissa käytetään useimmiten verbin aktiivimuotoja, kun taas saksankielisissä ne usein korvataan passiivilla. Sitten keskitytään semantiikkaan, jossa käsitellään lisäyksiä, poisjättöjä, merkitysvivahteita, epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä. Analyysi osoittaa, että saksankieliset käännökset vastaavat pääosin suomenkielisiä kuulutuksia, vaikka sisältävät kaikkia näitä osa-alueita.
Teoriaosassa tekstilingvistiikan alalta perehdytään tekstityyppeihin, tekstikategorioihin ja tekstifunktioihin. Sitten käsitellään kääntämistä yleisesti, semantiikkaa sekä kääntämistä ja kulttuuria. Kulttuurin alalta otetaan esille erityisesti kohteliaisuus ja sana bitte ja suomenkieliset vastineet sanalle. Teoriaosan lopussa käsitellään kommunikaation eri muotoja ja kommunikaatiota kääntämisen osana.
Analyysiosa jakautuu kahteen osa-alueeseen: kontrastiiviseen ja vertailevaan analyysiin sekä käännösanalyysiin. Kontrastiivisessa analyysissä vertaillaan Finnairin suomen- ja saksankielisten kuulutustekstien sanastoa ja lauserakennetta ja vertailevassa Finnairin ja Lufthansan saksankielisten kuulutustekstien sanastoa ja lauserakennetta. Kontrastiivisessa analyysissä sanastoa koskevat tulokset näyttävät, että saksankieliset kuulutustekstit ovat hieman pidempiä kuin suomenkieliset. Vertailevassa sanastoa koskevassa analyysissä tulokset näyttävät, että Lufthansan saksankielisissä kuulutusteksteissä esiintyy enemmä verbejä ja substantiiveja kuin Finnairin saksankielisissä teksteissä. Kontrastiivisen analyysin lauserakennetulokset osoittavat, että Finnairin suomen- ja saksankielisten kuulutustekstien välillä ei esiinny suuria eroja. Vertailevassa analyysissä Lufthansan saksankielisten saksankielisten lauseiden määrä on hieman pienempi kuin Finnairin. Käännösanalyysissä perehdytään Finnairin suomen- ja saksankielisiin kuulutusteksteihin. Ensin tutkitaan syntaktisia eroavaisuuksia. Suomenkielisissä kuulutuksissa käytetään useimmiten verbin aktiivimuotoja, kun taas saksankielisissä ne usein korvataan passiivilla. Sitten keskitytään semantiikkaan, jossa käsitellään lisäyksiä, poisjättöjä, merkitysvivahteita, epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä. Analyysi osoittaa, että saksankieliset käännökset vastaavat pääosin suomenkielisiä kuulutuksia, vaikka sisältävät kaikkia näitä osa-alueita.