Konkurssiyritysten tunnistaminen vastaperustettujen yritysten joukosta. Erotteluanalyysin ja logistisen regressioanalyysin sovellus rakentamisen, valmistuksen ja vähittäiskaupan alan yrityksiin

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kummallako menetelmällä, lineaarisella erotteluanalyysillä vai logistisella regressioanalyysillä, konkurssiyritykset pystytään parhaiten tunnistamaan elinkelpoisten vastaperustettujen yritysten joukosta. Lisäksi tutkittiin, mitkä yksittäiset tunnusluvut ovat parhaita konkurssin mittareita ja muodostuvatko samat tunnusluvut merkitseviksi selittäviksi muuttujiksi erottelu- ja logitmalleissa. Tarkoituksena oli myös selvittää, paraneeko ennustettavuus vuosien mittaan ja jos paranee, niin millä toimenpiteillä.

Tutkimusaineistona käytettiin Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämästä Voitto+ -tietokannasta poimittuja 50 toimivaa ja 50 konkurssiyritystä rakentamisen, valmistuksen ja vähittäiskaupan alalta. Tutkimusmenetelminä käytettiin lineaarista erotteluanalyysiä ja logistista regressioanalyysiä. Selittäviksi muuttujiksi valittiin kahdeksan tunnuslukua kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden alalta. Ennustamismallit muodostettiin neljälle konkurssia edeltävälle tilikaudelle.

Parhaiten konkurssiyritykset pystyttiin tunnistamaan vastaperustettujen yritysten joukosta erotteluanalyysin avulla. Yritysten konkurssin todennäköisyyteen vaikuttivat tunnusluvuista eniten käyttökateprosentti, rahoitustulosprosentti ja quick ratio. Tutkimustulokset osoittivat, että konkurssiyritysten tunnistaminen vastaperustettujen yritysten joukosta on melko vaikeaa.