Uusperheen arjen rakentuminen: Äitien ja äitipuolten kokemuksia arjesta sekä elämästä uusperheissä
Haavisto, Emilia (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Perhe-elämässä tapahtuneet muutokset herättävät yhteiskunnallista keskustelua sekä kiinnostusta asiantuntijoiden ja kansalaisten keskuudessa. Avioerojen kasvu, uuden rakkauden löytyminen sekä huoli lasten hyvinvoinnista kiteytyvät uusperheitä koskevassa keskustelussa. Avioerojen myötä rakkauden kasvanut merkitys sekä onnellisuuden tarve nousevat perheiden perustamisen sekä yksilöiden hyvinvoinnin kivijaloiksi. Eron jälkeiset uudenlaiset perheet edellyttävät aiempaa enemmän neuvottelua sen jäsenien tunteista sekä perhe-elämän pelisäännöistä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan uusperheiden arjen jäsentymistä sekä sen sujuvuutta ja toimivuutta erilaisten rakennuspalikoiden avulla. Tarkoituksena on selvittää, miten ihmiset kokevat arjen ja elämän uusperheissä sekä millaisia merkityksiä niille annetaan. Kokonaisvaltaisen kuvan hahmottaminen uusperheen arjen käännekohdista ja onnen hetkistä on tutkimukseni tavoite. Samalla uusperheiden elämää tehdään tutuksi, jotta heidän tukeminen, neuvominen ja auttaminen olisi entistä helpompaa.
Teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiologiseen aikalaisanalyysiin, jossa käsitellään esimodernia-, modernia- ja myöhäismodernia yhteiskuntaa. Perhe-elämässä tapahtuneet muutokset ovat yhteydessä suurempiin yhteiskunnallisiin murroksiin sekä ajanjaksoihin. Samalla perheessä asuvien henkilöiden asenteet ja tavat ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Näitä tarkastelemalla päästään lähemmäksi moninaistuvia perhetyyppejä, sekä erityisesti uusperheitä.
Tutkimuksessa on käytetty narratiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto rakentuu kahdeksasta laajasta uusperheiden arkeen liittyvästä kysymyksestä. Aineisto on kerätty elämäntarinoiden avulla internetin välityksellä. Vastaajat ovat muodostaneet oman tarinansa elämästä uusperheessä, jossa menneisyys, nykyisyys sekä tulevaisuus ovat kietoutuneet yhteen. Vastauksissa on pohdittu omaa elämää ja samalla rakennettu minuutta. Aineiston analysoinnissa on käytetty fenomenologista ja merkitysrakenteiden tulkintaa. Tärkeintä on ollut löytää henkilökohtaiset merkityksenannot sekä yksilöiden tärkeinä pitämät kokemukset. Näiden avulla aineisto on teemoitettu sekä analysoitu.
Uusperheiden arki on monimutkainen kokonaisuus, joka edellyttää sen jäseniltä neuvottelua, sopeutumista, kompromisseja sekä luovuutta. Arki rakentuu lapsien, työn, parisuhteen, entisen puolison, yhteisen ajan sekä keskustelun ympärille. Nämä tekijät joko takaavat uusperheen arjen toimivuuden tai epäonnistumisen. Perheen onnenhetket sekä ristiriidat koetaan juuri näissä asioissa ja äidit sekä äitipuolet kokevat ne merkityksellisiksi arjen sujuvuuden kannalta. Arki on mielekästä, mikäli asioista keskustellaan ja päätetään yhdessä. Samoin parisuhteen voidessa hyvin, myös arki toimii. Yhteinen aika sekä yhteiset toimintatavat helpottavat uusperheen arkea ja auttavat perheytymisessä. Mikäli perheenjäsenet tulevat keskenään toimeen, ristiriidoilta voidaan välttyä. Näiden lisäksi uusperheissä puolisoiden yhteisellä lapsella on erityinen merkitys äideille sekä äitipuolille. Kaiken kaikkiaan uusperhe-elämä vaatii työtä ja halua onnistua kaikilta sen jäseniltä. Onnistuessaan se tarjoaa erityislaatuisia kokemuksia, rakkautta ja onnellisuutta sekä mielekästä yhdessäoloa.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan uusperheiden arjen jäsentymistä sekä sen sujuvuutta ja toimivuutta erilaisten rakennuspalikoiden avulla. Tarkoituksena on selvittää, miten ihmiset kokevat arjen ja elämän uusperheissä sekä millaisia merkityksiä niille annetaan. Kokonaisvaltaisen kuvan hahmottaminen uusperheen arjen käännekohdista ja onnen hetkistä on tutkimukseni tavoite. Samalla uusperheiden elämää tehdään tutuksi, jotta heidän tukeminen, neuvominen ja auttaminen olisi entistä helpompaa.
Teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiologiseen aikalaisanalyysiin, jossa käsitellään esimodernia-, modernia- ja myöhäismodernia yhteiskuntaa. Perhe-elämässä tapahtuneet muutokset ovat yhteydessä suurempiin yhteiskunnallisiin murroksiin sekä ajanjaksoihin. Samalla perheessä asuvien henkilöiden asenteet ja tavat ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Näitä tarkastelemalla päästään lähemmäksi moninaistuvia perhetyyppejä, sekä erityisesti uusperheitä.
Tutkimuksessa on käytetty narratiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto rakentuu kahdeksasta laajasta uusperheiden arkeen liittyvästä kysymyksestä. Aineisto on kerätty elämäntarinoiden avulla internetin välityksellä. Vastaajat ovat muodostaneet oman tarinansa elämästä uusperheessä, jossa menneisyys, nykyisyys sekä tulevaisuus ovat kietoutuneet yhteen. Vastauksissa on pohdittu omaa elämää ja samalla rakennettu minuutta. Aineiston analysoinnissa on käytetty fenomenologista ja merkitysrakenteiden tulkintaa. Tärkeintä on ollut löytää henkilökohtaiset merkityksenannot sekä yksilöiden tärkeinä pitämät kokemukset. Näiden avulla aineisto on teemoitettu sekä analysoitu.
Uusperheiden arki on monimutkainen kokonaisuus, joka edellyttää sen jäseniltä neuvottelua, sopeutumista, kompromisseja sekä luovuutta. Arki rakentuu lapsien, työn, parisuhteen, entisen puolison, yhteisen ajan sekä keskustelun ympärille. Nämä tekijät joko takaavat uusperheen arjen toimivuuden tai epäonnistumisen. Perheen onnenhetket sekä ristiriidat koetaan juuri näissä asioissa ja äidit sekä äitipuolet kokevat ne merkityksellisiksi arjen sujuvuuden kannalta. Arki on mielekästä, mikäli asioista keskustellaan ja päätetään yhdessä. Samoin parisuhteen voidessa hyvin, myös arki toimii. Yhteinen aika sekä yhteiset toimintatavat helpottavat uusperheen arkea ja auttavat perheytymisessä. Mikäli perheenjäsenet tulevat keskenään toimeen, ristiriidoilta voidaan välttyä. Näiden lisäksi uusperheissä puolisoiden yhteisellä lapsella on erityinen merkitys äideille sekä äitipuolille. Kaiken kaikkiaan uusperhe-elämä vaatii työtä ja halua onnistua kaikilta sen jäseniltä. Onnistuessaan se tarjoaa erityislaatuisia kokemuksia, rakkautta ja onnellisuutta sekä mielekästä yhdessäoloa.