Stereotypenforschung-Kategorie der Nordeuropäer. Am Beispiel von Mikael Niemi, Marjaleena Lembcke und Henning Boëtius
Haapamäki, Heli (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Pro Gradu-tutkielmassani tutkin kirjallisuudessa esiintyviä stereotyyppejä suomalaisista, sekä yleisesti pohjoismaalaisista. Tutkimusmateriaalikseni olen valinnut ruotsalaisen Mikael Niemen menestysromaanin Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä, suomalaisen Marjaleena Lembcken esikoisromaanin Finnische Tangos ja saksalaisen Henning Boëtiuksen rikosromaanin Joiken. Lisäksi tutkin kertojien identiteettiä Lembcken ja Niemen teoksissa. Lembcken romaanissa kertoja on neljäkymmentä vuotta Saksassa asunut suomalainen, Niemen romaanissa taas esitellään Ruotsin puolen Tornionjokilaaksossa asuva vähemmistö. Tämän vähemmistön identiteettiin vaikuttaa maantieteellinen sijainti Suomen ja Ruotsin rajalla. Tutkimukseni pohjautuu teoriaosaan, jossa tarkastelen stereotyyppien ja identiteetin määritelmiä, sekä esittelen mallin, jonka avulla stereotyyppejä voidaan tunnistaa teksteistä. Lisäksi esittelen kerronnalliset aspektit.
Analyysissäni kävi ilmi, että suomalaiset itse ylläpitävät itsestään samoja stereotyyppisiä käsityksiä kuin muut kansallisuudet. Lisäksi totesin, että kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rajat eivät aina vastaa maantieteellisiä ja poliittisia rajoja, sillä Tornionjokilaakson vähemmistö ei näe itseään ruotsalaisena, vaikka he maantieteellisesti Ruotsissa asuvatkin. Teokset välittävät hyvin samanlaisen kuvan pohjoisesta. Pohjoisen ihmiset kuvataan hiljaisiksi, melankolisiksi ja masentuneiksi. Pohjoisen kaupungit ovat ”kammottavia”, eikä Pohjoismaita nähdä korkeakulttuurin ”luvattuna maana”. Pohjoisten ihmisten huono itsetunto ja suomalaisten vaikea historia Ruotsin ja Venäjän vallan alla tuli ilmi kaikissa teoksissa. Yhtenä syynä huonoon itsetuntoon todettiin olevan kasvatuksessa opittu vaatimattomuus ja kulttuuri, jossa kehuminen on kiellettyä. Suomalaisten kateus Ruotsia kohtaan tuli ilmi Niemen ja Lembcken teoksissa. Lisäksi runsas alkoholinkulutus tuli selkeästi esiin kaikissa romaaneissa. Boëtiuksen teoksessa oli nähtävissä merkkejä uudenlaisesta pohjoisen kuvasta, jossa saamelaisetkin kulkevat kannettavat tietokoneet kainalossaan. Erityisesti Boëtiuksen romaanissa lukijalle välittyy houkutteleva kuva Lapista, sillä se kuvailee runsaasti pohjoisen kaunista ja eksoottista luontoa tuhansine puhtaine järvineen, valoisine kesäöineen ja kirkkaansinisine taivaineen.
Analyysissäni kävi ilmi, että suomalaiset itse ylläpitävät itsestään samoja stereotyyppisiä käsityksiä kuin muut kansallisuudet. Lisäksi totesin, että kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rajat eivät aina vastaa maantieteellisiä ja poliittisia rajoja, sillä Tornionjokilaakson vähemmistö ei näe itseään ruotsalaisena, vaikka he maantieteellisesti Ruotsissa asuvatkin. Teokset välittävät hyvin samanlaisen kuvan pohjoisesta. Pohjoisen ihmiset kuvataan hiljaisiksi, melankolisiksi ja masentuneiksi. Pohjoisen kaupungit ovat ”kammottavia”, eikä Pohjoismaita nähdä korkeakulttuurin ”luvattuna maana”. Pohjoisten ihmisten huono itsetunto ja suomalaisten vaikea historia Ruotsin ja Venäjän vallan alla tuli ilmi kaikissa teoksissa. Yhtenä syynä huonoon itsetuntoon todettiin olevan kasvatuksessa opittu vaatimattomuus ja kulttuuri, jossa kehuminen on kiellettyä. Suomalaisten kateus Ruotsia kohtaan tuli ilmi Niemen ja Lembcken teoksissa. Lisäksi runsas alkoholinkulutus tuli selkeästi esiin kaikissa romaaneissa. Boëtiuksen teoksessa oli nähtävissä merkkejä uudenlaisesta pohjoisen kuvasta, jossa saamelaisetkin kulkevat kannettavat tietokoneet kainalossaan. Erityisesti Boëtiuksen romaanissa lukijalle välittyy houkutteleva kuva Lapista, sillä se kuvailee runsaasti pohjoisen kaunista ja eksoottista luontoa tuhansine puhtaine järvineen, valoisine kesäöineen ja kirkkaansinisine taivaineen.