Kunnallisvaaliehdokkaiden kotisivujen vuorovaikutteisuus. Tarkastelussa Helsingin vaalipiirin ehdokkaiden kotisivut ja keskustelupalstat.
Haapalahti, Heidi (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Monilla suomalaisilla poliitikolla on kotisivut, mutta usein niillä ei hyödynnetä läheskään kaikkia, eritoten vuorovaikutuksellisia Internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten vuorovaikutteisuus toteutui kunnallisvaaliehdokkaiden kotisivuilla sekä niillä toimivilla keskustelupalstoilla. Hypoteesina esitettiin, että vuorovaikutteisia ominaisuuksia oli ehdokkaiden kotisivuilla vähemmän kuin tiedottavia, informatiivisia ominaisuuksia.
Tutkielman aineistona käytettiin vuoden 2004 kunnallisvaalien Helsingin vaalipiirin ehdokkaiden kotisivuja ja niiden keskustelupalstoilla kunnallisvaalien aikaan käytyjä keskusteluja. Aineisto kerättiin Yleisradion vaalikoneeseen osallistuneiden, aakkosjärjestyksessä välille A-H lukeutuneiden ehdokkaiden kotisivuilta. Vaalikoneeseen osallistui välin A-H ehdokkaista 41.75 % eli 86 ehdokasta. Ehdokkaiden kotisivuilta etsittiin ominaisuuksia, jotka voitiin luokitella joko vuorovaikutteisiksi tai tiedottaviksi ominaisuuksiksi. Tätä osaa aineistosta käsiteltiin tilastollisin menetelmin. Tutkielmassa perehdyttiin myös tarkemmin viesteihin kunnallisvaaliehdokkaiden keskustelupalstoilla, joka oli yksi kotisivujen vuorovaikutteisiksi luettavista ominaisuuksista. Kolmella aineiston kotisivuista toimi keskustelupalsta, joiden keskustelujen viestejä tarkasteltiin keskustelunanalyysilla.
Tutkimus osoitti, että vaikka vuorovaikutteiset ominaisuudet olivat kunnallisvaaliehdokkaiden kotisivuilla vähemmistössä, oli vuorovaikutteisia ominaisuuksia ehdokkaiden kotisivuilla silti useita. Pääosa kotisivujen ominaisuuksista osoittautui tutkimuksessa kuitenkin tiedottaviksi, jotka eivät edesauta äänestäjän ja ehdokkaan vuorovaikutusta. Poliitikkojen kotisivut näyttivät tutkimuksen perusteella toimivan pikemminkin tietopankkeina kuin vuorovaikutusfoorumeina. Keskustelupalstojen viesteistä kävi ilmi, että poliitikko oli keskustelupalstallaan keskiössä. Vuorovaikutusta tapahtui pääasiassa ehdokkaan ja äänestäjän välillä, ja keskustelu rakentui pääasiassa lyhyehköistä kysymys-vastauspareista.
Tutkielman aineistona käytettiin vuoden 2004 kunnallisvaalien Helsingin vaalipiirin ehdokkaiden kotisivuja ja niiden keskustelupalstoilla kunnallisvaalien aikaan käytyjä keskusteluja. Aineisto kerättiin Yleisradion vaalikoneeseen osallistuneiden, aakkosjärjestyksessä välille A-H lukeutuneiden ehdokkaiden kotisivuilta. Vaalikoneeseen osallistui välin A-H ehdokkaista 41.75 % eli 86 ehdokasta. Ehdokkaiden kotisivuilta etsittiin ominaisuuksia, jotka voitiin luokitella joko vuorovaikutteisiksi tai tiedottaviksi ominaisuuksiksi. Tätä osaa aineistosta käsiteltiin tilastollisin menetelmin. Tutkielmassa perehdyttiin myös tarkemmin viesteihin kunnallisvaaliehdokkaiden keskustelupalstoilla, joka oli yksi kotisivujen vuorovaikutteisiksi luettavista ominaisuuksista. Kolmella aineiston kotisivuista toimi keskustelupalsta, joiden keskustelujen viestejä tarkasteltiin keskustelunanalyysilla.
Tutkimus osoitti, että vaikka vuorovaikutteiset ominaisuudet olivat kunnallisvaaliehdokkaiden kotisivuilla vähemmistössä, oli vuorovaikutteisia ominaisuuksia ehdokkaiden kotisivuilla silti useita. Pääosa kotisivujen ominaisuuksista osoittautui tutkimuksessa kuitenkin tiedottaviksi, jotka eivät edesauta äänestäjän ja ehdokkaan vuorovaikutusta. Poliitikkojen kotisivut näyttivät tutkimuksen perusteella toimivan pikemminkin tietopankkeina kuin vuorovaikutusfoorumeina. Keskustelupalstojen viesteistä kävi ilmi, että poliitikko oli keskustelupalstallaan keskiössä. Vuorovaikutusta tapahtui pääasiassa ehdokkaan ja äänestäjän välillä, ja keskustelu rakentui pääasiassa lyhyehköistä kysymys-vastauspareista.