Korruptio ja talouskasvu - Katsaus Neuvostoliitosta irtautuneisiin valtioihin
Haapala, Ville-Mikko (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Vaikka Eurooppa mielletään vähän korruptoituneeksi alueeksi, hyvinkin läheltä Suomea löytyy valtioita, joissa korruptio on todellinen ongelma. Korruption ja talouskasvun välistä yhteyttä on tutkittu melko paljon, mutta yhtä yksiselitteistä riippuvuutta näiden väliltä ei ole pystytty löytämään. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vaikuttaako korruptio talouskasvuun ja mikäli vaikuttaa, niin millä tavoin. Lisäksi tarkoituksena on selventää, millä tavoin korruptio ja taloudet ovat kehittyneet tutkittavissa maissa.
Tutkimuksen teoreettinen kehys muodostuu korruption, sen määritelmien, vaikutustapojen ja toimintaperiaatteiden ympärille. Korruption lisäksi teoria painottuu talouskasvun toimintaperiaatteisiin. Tutkimuksen empiirisen osuuden kohteina on kuusi entisen Neuvostoliiton maata, Viro, Latvia, Valko-Venäjä, Venäjä, Ukraina ja Kazakstan. Näillä mailla on yhteinen historia ja ne ovat maantieteellisesti looginen kokonaisuus. Aineisto on kerätty Maailmanpankin aineistopankista sekä Transparency Internationalin korruptioaineistoista. Valtioita tutkittiin korruption ja talouden tunnuslukujen osalta niin graafeja tulkitsemalla kuin tilastollisia menetelmiä apuna käyttäen. Aikaväliksi valittiin vuodet 1998–2013.
Tutkittavien maiden taloudet ja korruptio ovat kehittyneet eri tahtiin. Talouskasvun osalta Kazakstanin kehitys on ollut suhteellisesti vahvinta ja Ukrainan heikointa. Korruption osalta kehitystä on tapahtunut eniten Virossa ja huonointa kehitys on ollut Valko-Venäjällä. Tutkittavalla aineistolla ei löytynyt suoraa riippuvuutta korruption ja talouskasvun väliltä. Korruption ja vaurauden väliltä sen sijaan löytyi tilastollisesti merkitsevä yhteys, joskin se ei ole aineiston suppeudesta johtuen yleistettävissä.
Tutkimuksen teoreettinen kehys muodostuu korruption, sen määritelmien, vaikutustapojen ja toimintaperiaatteiden ympärille. Korruption lisäksi teoria painottuu talouskasvun toimintaperiaatteisiin. Tutkimuksen empiirisen osuuden kohteina on kuusi entisen Neuvostoliiton maata, Viro, Latvia, Valko-Venäjä, Venäjä, Ukraina ja Kazakstan. Näillä mailla on yhteinen historia ja ne ovat maantieteellisesti looginen kokonaisuus. Aineisto on kerätty Maailmanpankin aineistopankista sekä Transparency Internationalin korruptioaineistoista. Valtioita tutkittiin korruption ja talouden tunnuslukujen osalta niin graafeja tulkitsemalla kuin tilastollisia menetelmiä apuna käyttäen. Aikaväliksi valittiin vuodet 1998–2013.
Tutkittavien maiden taloudet ja korruptio ovat kehittyneet eri tahtiin. Talouskasvun osalta Kazakstanin kehitys on ollut suhteellisesti vahvinta ja Ukrainan heikointa. Korruption osalta kehitystä on tapahtunut eniten Virossa ja huonointa kehitys on ollut Valko-Venäjällä. Tutkittavalla aineistolla ei löytynyt suoraa riippuvuutta korruption ja talouskasvun väliltä. Korruption ja vaurauden väliltä sen sijaan löytyi tilastollisesti merkitsevä yhteys, joskin se ei ole aineiston suppeudesta johtuen yleistettävissä.