Modalitet i språkbadselevers uppsatser i årskurserna 3, 6 och 9
Haapa-aho, Sara (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tavoitteena on tutkia modaalisuutta kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten kielikylpyoppilaiden ruotsinkielisissä aineissa, jotka he ovat kirjoittaneet otsikolla Nu blir det vinter i Finland. Tutkimusmateriaalini on osa Vaasan yliopiston BeVis-projektin materiaalikorpusta. Tutkin espoolaisten, turkulaisten ja vaasalaisten kielikylpyoppilaiden aineita. Tutkimusmateriaalini koostuu yhteensä 90 aineesta, ja olen valinnut kustakin kaupungista kymmenen pisintä ainetta kultakin kolmelta vuosiluokalta. Näin ollen jokaisesta kaupungista ja jokaiselta vuosiluokalta on yhtä monta ainetta. En kuitenkaan vertaile eri kaupunkeja keskenään vaan ainoastaan eri vuosiluokkia.
Tutkimuksen analyysissa hyödynnän systeemis-funktionaalisen kieliopin tapaa kategorisoida modaalisuus neljään eri merkitysskaalaan: todennäköisyys (probability), tavallisuus (usuality), velvollisuus (obligation) ja alttius (inclination). Huomioin tutkimuksessani modaaliverbit ja interpersoonaiset lauseadverbiaalit sekä modaalisuusmetaforat. Kvantitatiivisen analyysin tulosten mukaan modaalisuutta esiintyy eniten kuudesluokkalaisten aineissa, joissa 4,1 prosenttia aineen sanoista ilmaisee modaalisuutta. Kolmasluokkalaisilla vastaava luku on 3,6 ja yhdeksäsluokkalaisilla 3,3. Kolmas- ja kuudesluokkalaisilla yleisin modaalisuustyyppi on velvollisuus. Yhdeksännellä luokalla yleisin on todennäköisyys.
Tulosteni mukaan yhdeksäsluokkalaisten aineissa esiintyy eniten ja monipuolisimmin erilaisia interpersoonaisia lauseadverbiaaleja. Kvalitatiivinen analyysi osoittaa myös, että eri vuosiluokkien oppilaat käyttävät tiettyä modaalisuustyyppiä usein saman ilmiön kuvaamiseen. Velvollisuudella kuvataan tyypillisesti ihmisiä, tavallisuudella säätä ja todennäköisyydellä ihmisiä ja eläimiä. Alttius on hyvin harvinainen kategoria. Modaalisuusmetaforia esiintyy kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten aineissa, ja niitä on koko materiaalissa kaksi prosenttia kaikista modaali-ilmauksista.
Tutkimuksen analyysissa hyödynnän systeemis-funktionaalisen kieliopin tapaa kategorisoida modaalisuus neljään eri merkitysskaalaan: todennäköisyys (probability), tavallisuus (usuality), velvollisuus (obligation) ja alttius (inclination). Huomioin tutkimuksessani modaaliverbit ja interpersoonaiset lauseadverbiaalit sekä modaalisuusmetaforat. Kvantitatiivisen analyysin tulosten mukaan modaalisuutta esiintyy eniten kuudesluokkalaisten aineissa, joissa 4,1 prosenttia aineen sanoista ilmaisee modaalisuutta. Kolmasluokkalaisilla vastaava luku on 3,6 ja yhdeksäsluokkalaisilla 3,3. Kolmas- ja kuudesluokkalaisilla yleisin modaalisuustyyppi on velvollisuus. Yhdeksännellä luokalla yleisin on todennäköisyys.
Tulosteni mukaan yhdeksäsluokkalaisten aineissa esiintyy eniten ja monipuolisimmin erilaisia interpersoonaisia lauseadverbiaaleja. Kvalitatiivinen analyysi osoittaa myös, että eri vuosiluokkien oppilaat käyttävät tiettyä modaalisuustyyppiä usein saman ilmiön kuvaamiseen. Velvollisuudella kuvataan tyypillisesti ihmisiä, tavallisuudella säätä ja todennäköisyydellä ihmisiä ja eläimiä. Alttius on hyvin harvinainen kategoria. Modaalisuusmetaforia esiintyy kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten aineissa, ja niitä on koko materiaalissa kaksi prosenttia kaikista modaali-ilmauksista.