Henkilöstövoimavarojen johtaminen ja ikääntyvien työhyvinvointi: Tarkastelun kohteena Vaasan kaupungin yli 45-vuotiaat yläkoulun opettajat
Ahonpää, Tuula (2008)
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Henkilöstö on kunnan tärkein voimavara ja samalla kunnan käyttömenoista henkilöstökustannukset muodostavat suurimman osan. Kasvavat tuottavuuden ja tuloksellisuuden vaatimukset ovat kunnille haastava tehtävä. Ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointi ja työssä jatkamisen tukeminen on eräs keskeinen tekijä kuntaorganisaation tulokselliselle palvelutuotannolle ja organisaation tuottavuudelle. Eri-ikäisten ihmisten johtaminen ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen tuo uusia haasteita johtamiselle. Ikääntymisen alarajaksi on muodostunut 45-vuoden ikä. Ihmisen toimintakyky alkaa heiketä 45-vuoden iässä, mutta tämä ei välttämättä merkitse työsuoritusten heikkenemistä.
Tutkimuksen kohteena on Vaasan kaupungin suomenkieliset yläkoulut. Tutkimuksella pyritään selvittämään, millaista on ikääntyvän henkilöstön johtaminen. Tutkimuksen pääongelmaan haettiin vastaustauksia kahden osaongelman avulla: Miten ikäjohtaminen toteutuu Vaasan kaupungin suomenkielisissä yläkouluissa sekä miten ikääntyvien opettajien työhyvinvointi vaikuttaa heidän työssä jatkamiseen. Tutkimuksen teoriaosassa kuvataan henkilöstövoimavarojen johtaminen sekä ikääntyvien työhyvinvointi. Henkilöstövoimavarojen johtamista on teoriaosuudessa käsitelty strategisen johtamisen ja ikäjohtamisen näkökulmasta. Ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointia on tutkimuksen teoria osuudessa kuvattu työ- ja toimintakykymallien sekä työnhallinta käsitteen avulla. Tutkimus on kvalitatiivisesti suuntautunut. Empiirinen aineisto kerättiin haastatteluiden avulla. Tutkimuksessa haastateltiin viittä yläkoulun rehtoria tai apulaisrehtoria sekä kymmentä yli 45-vuotiasta opettajaa.
Suurimman ikäryhmän Vaasan kaupungin yläkouluissa muodostavat yli 45-vuotiaat opettajat. Koulun johdolla oli käytössään vain vähän keinoja vähentää tai keventää ikääntyvien työntekijöiden työtä. Ikääntyvien opettajien työtä voitiin keventää esimerkiksi opetustunteja vähentämällä ja laatimalla hyvä lukujärjestys. Myös taloudelliset resurssit vaikuttavat merkittävästi koulun johdon mahdollisuuksiin tukea työntekijöiden työssäjaksamista. Vaasan kaupungin kuntastrategiaan ei ole kirjattu työntekijöiden työssä jatkamisen tukemista ja eläkkeelle siirtymisen pidentämistä. Vaasan kaupunki on laatinut useita esimiesten henkilöstöjohtamista ohjaavia strategisia suunnitelmia, ohjelmia ja ohjeita, kuten henkilöstöstrategian ja ikäohjelman.
Ikääntyvät opettajat nähtiin kouluissa tärkeänä henkilöstövoimavarana, joilla on hyvä ammatillinen osaaminen ja organisaation toimintakulttuurien tuntemus. Yhdessä tekemisen koettiin kouluissa lisääntyneen, ja koulujen johtamista kuvattiin usein jaetun johtajuuden käsitteellä. Työtä tehdään aikaisempaa useammin erilaisissa tiimeissä. Opettajan työn koettiin muuttuneen paljon viime vuosien aikana. Erityisesti muun kuin varsinaisen opetustyön osuus oli lisääntynyt. Keskeisenä muutoksena nähtiin kasvatustyön tuleminen opetustyön rinnalle. Myös oppilaiden asioiden hoitaminen oli opettajilla lisääntynyt. Ikääntyvien opettajien työssä jaksamiseen sekä työmotivaatioon vaikuttivat terveys, koulun työilmapiiri, työyhteisön tuki, johtaminen ja työmäärä sekä työn vaativuus. Työ- ja elämänkokemus nähtiin erääksi keskeiseksi opettajan työn hallintaan vaikuttavaksi myönteiseksi tekijäksi. Opettajan työ koettiin yläkouluissa paljon voimavaroja vaativana, mutta haasteellisena ja mielenkiintoisena.
Tutkimuksen kohteena on Vaasan kaupungin suomenkieliset yläkoulut. Tutkimuksella pyritään selvittämään, millaista on ikääntyvän henkilöstön johtaminen. Tutkimuksen pääongelmaan haettiin vastaustauksia kahden osaongelman avulla: Miten ikäjohtaminen toteutuu Vaasan kaupungin suomenkielisissä yläkouluissa sekä miten ikääntyvien opettajien työhyvinvointi vaikuttaa heidän työssä jatkamiseen. Tutkimuksen teoriaosassa kuvataan henkilöstövoimavarojen johtaminen sekä ikääntyvien työhyvinvointi. Henkilöstövoimavarojen johtamista on teoriaosuudessa käsitelty strategisen johtamisen ja ikäjohtamisen näkökulmasta. Ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointia on tutkimuksen teoria osuudessa kuvattu työ- ja toimintakykymallien sekä työnhallinta käsitteen avulla. Tutkimus on kvalitatiivisesti suuntautunut. Empiirinen aineisto kerättiin haastatteluiden avulla. Tutkimuksessa haastateltiin viittä yläkoulun rehtoria tai apulaisrehtoria sekä kymmentä yli 45-vuotiasta opettajaa.
Suurimman ikäryhmän Vaasan kaupungin yläkouluissa muodostavat yli 45-vuotiaat opettajat. Koulun johdolla oli käytössään vain vähän keinoja vähentää tai keventää ikääntyvien työntekijöiden työtä. Ikääntyvien opettajien työtä voitiin keventää esimerkiksi opetustunteja vähentämällä ja laatimalla hyvä lukujärjestys. Myös taloudelliset resurssit vaikuttavat merkittävästi koulun johdon mahdollisuuksiin tukea työntekijöiden työssäjaksamista. Vaasan kaupungin kuntastrategiaan ei ole kirjattu työntekijöiden työssä jatkamisen tukemista ja eläkkeelle siirtymisen pidentämistä. Vaasan kaupunki on laatinut useita esimiesten henkilöstöjohtamista ohjaavia strategisia suunnitelmia, ohjelmia ja ohjeita, kuten henkilöstöstrategian ja ikäohjelman.
Ikääntyvät opettajat nähtiin kouluissa tärkeänä henkilöstövoimavarana, joilla on hyvä ammatillinen osaaminen ja organisaation toimintakulttuurien tuntemus. Yhdessä tekemisen koettiin kouluissa lisääntyneen, ja koulujen johtamista kuvattiin usein jaetun johtajuuden käsitteellä. Työtä tehdään aikaisempaa useammin erilaisissa tiimeissä. Opettajan työn koettiin muuttuneen paljon viime vuosien aikana. Erityisesti muun kuin varsinaisen opetustyön osuus oli lisääntynyt. Keskeisenä muutoksena nähtiin kasvatustyön tuleminen opetustyön rinnalle. Myös oppilaiden asioiden hoitaminen oli opettajilla lisääntynyt. Ikääntyvien opettajien työssä jaksamiseen sekä työmotivaatioon vaikuttivat terveys, koulun työilmapiiri, työyhteisön tuki, johtaminen ja työmäärä sekä työn vaativuus. Työ- ja elämänkokemus nähtiin erääksi keskeiseksi opettajan työn hallintaan vaikuttavaksi myönteiseksi tekijäksi. Opettajan työ koettiin yläkouluissa paljon voimavaroja vaativana, mutta haasteellisena ja mielenkiintoisena.