Ikääntyneiden hoitotyön vetovoimaisuus: Vaasalaisten lähihoitajien ja alan opiskelijoiden näkökulma
Aalto, Tiia-Mari (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomen väestön ikääntyessä vanhustenhoitoa tarvitsevien määrä kasvaa ja samalla työikäisen väestön määrä vähenee. Ollaan siis tilanteessa, jolloin yhä vähemmästä on saatava yhä enemmän; toisin sanottuna hoitoa tarvitsevien vanhuksien määrä kasvaa ja hoitajien lukumäärä pienenee sekä työikäisen väestön jäädessä eläkkeelle että hoitoalan yleisesti kärsimän opiskelija- ja työntekijäkadon vuoksi.
Hoitajista tulee olemaan pulaa yhä enenevissä määrin, ja siksi on tärkeää kannustaa nuoria ja toki vanhempiakin henkilöitä alalle, sekä saada jo työssä olevat pysymään alalla. Hoitoalan vetovoimaisuutta on lisättävä tuomalla alaa positiivisesti esiin julkisuudessa sekä panostettava työhön tutustumiseen ja työharjoitteluihin, jotta ensikosketus alan varsinaiseen työhön olisi mielekäs ja kannustava.
Tämän tutkimustyön tavoitteena on selvittää, mitä mieltä vaasalaiset hoitajat ja alan aikuisopiskelijat ovat ikääntyneiden hoitotyöstä. Vastausta haetaan siihen, onko hoitoalassa vetovoimaa, kuinka paljon ja miten se näkyy. Lisäksi työssä käsitellään mahdollisia keinoja alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Näihin tutkimustavoitteisiin on haettu vastauksia kvantitatiivisella kyselytutkimuksella sekä sitä tukevalla teoriatutkimuksella.
Tutkimustuloksia tukevassa teoriaosuudessa tarkastellaan muun muassa vetovoimaisen organisaation ominaispiirteitä, työelämän laadun määrittämistä, erilaisia hoitotyöhön liittyviä vetovoimaisuustekijöitä sekä lähihoitajan koulutusta ja alalle kouluttautumisen vaihtoehtoja Vaasassa. Tutkimukselle uutuusarvoa antavassa kyselytutkimuksessa puolestaan käsitellään hoitohenkilökunnan ja alan aikuisopiskelijoiden vastauksia yhteensä 30:een valmiita vastausvaihtoehtoja sisältävään kysymykseen ja kolmeen avoimeen kysymykseen. Kyselyssä pyrittiin selvittämään muun muassa alalla toimivien suhtautumista ikääntyneiden hoitotyöhön, heidän ajatuksiaan alan vetovoimaisuudesta ja sen lisäämisestä sekä työn hyviä ja huonoja puolia. Kyselyä varten laadittiin kyselylomake, joka jaettiin noin 350:lle hoitohenkilökuntaan kuuluvalle ja noin 50:lle alan aikuisopiskelijalle Vaasan alueella. Vastausprosentti oli hyvä; hoitohenkilökunnasta 42,9 % ja opiskelijoista 44,0 % vastasi kyselyyn.
Tutkimustulosten mukaan ikääntyneiden hoitotyön kiinnostavuutta, arvostusta sekä vetovoimaisuutta tulisi saada lisättyä, jotta alalle saadaan uusia työntekijöitä. Työntekijäksi ei kuitenkaan sovellu kuka vaan, sillä tulosten mukaan hoitotyö on muun muassa henkisesti ja fyysisesti raskasta. Vaikka työ onkin raskasta, kokee suurin osa työntekijöistä ja aikuisopiskelijoista työnsä merkitykselliseksi, palkitsevaksi sekä mielekkääksi. Lisäksi alalla jo olevat kokevat työssään laajalti työn imua sekä pitävät työstään eivätkä haluasi vaihtaa sitä muuhun. Toisaalta työn huonoja puolia ovat tulosten mukaan muun muassa työn alhainen palkkaus, liian vähäinen henkilökunnan määrä, liiallinen työn määrä, siitä johtuva kiire ja kiireestä johtuva stressaantuminen sekä osittain huono tai puutteellinen johtaminen ja heikko työhyvinvointi. Myös alan koulutuksessa on tuloksien mukaan parannettavaa. Tutkimuksen lopussa on esitetty tutkimustuloksista koottuja mahdollisia lyhyen ja pitkän aikavälin ratkaisuehdotuksia alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi.
Hoitajista tulee olemaan pulaa yhä enenevissä määrin, ja siksi on tärkeää kannustaa nuoria ja toki vanhempiakin henkilöitä alalle, sekä saada jo työssä olevat pysymään alalla. Hoitoalan vetovoimaisuutta on lisättävä tuomalla alaa positiivisesti esiin julkisuudessa sekä panostettava työhön tutustumiseen ja työharjoitteluihin, jotta ensikosketus alan varsinaiseen työhön olisi mielekäs ja kannustava.
Tämän tutkimustyön tavoitteena on selvittää, mitä mieltä vaasalaiset hoitajat ja alan aikuisopiskelijat ovat ikääntyneiden hoitotyöstä. Vastausta haetaan siihen, onko hoitoalassa vetovoimaa, kuinka paljon ja miten se näkyy. Lisäksi työssä käsitellään mahdollisia keinoja alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Näihin tutkimustavoitteisiin on haettu vastauksia kvantitatiivisella kyselytutkimuksella sekä sitä tukevalla teoriatutkimuksella.
Tutkimustuloksia tukevassa teoriaosuudessa tarkastellaan muun muassa vetovoimaisen organisaation ominaispiirteitä, työelämän laadun määrittämistä, erilaisia hoitotyöhön liittyviä vetovoimaisuustekijöitä sekä lähihoitajan koulutusta ja alalle kouluttautumisen vaihtoehtoja Vaasassa. Tutkimukselle uutuusarvoa antavassa kyselytutkimuksessa puolestaan käsitellään hoitohenkilökunnan ja alan aikuisopiskelijoiden vastauksia yhteensä 30:een valmiita vastausvaihtoehtoja sisältävään kysymykseen ja kolmeen avoimeen kysymykseen. Kyselyssä pyrittiin selvittämään muun muassa alalla toimivien suhtautumista ikääntyneiden hoitotyöhön, heidän ajatuksiaan alan vetovoimaisuudesta ja sen lisäämisestä sekä työn hyviä ja huonoja puolia. Kyselyä varten laadittiin kyselylomake, joka jaettiin noin 350:lle hoitohenkilökuntaan kuuluvalle ja noin 50:lle alan aikuisopiskelijalle Vaasan alueella. Vastausprosentti oli hyvä; hoitohenkilökunnasta 42,9 % ja opiskelijoista 44,0 % vastasi kyselyyn.
Tutkimustulosten mukaan ikääntyneiden hoitotyön kiinnostavuutta, arvostusta sekä vetovoimaisuutta tulisi saada lisättyä, jotta alalle saadaan uusia työntekijöitä. Työntekijäksi ei kuitenkaan sovellu kuka vaan, sillä tulosten mukaan hoitotyö on muun muassa henkisesti ja fyysisesti raskasta. Vaikka työ onkin raskasta, kokee suurin osa työntekijöistä ja aikuisopiskelijoista työnsä merkitykselliseksi, palkitsevaksi sekä mielekkääksi. Lisäksi alalla jo olevat kokevat työssään laajalti työn imua sekä pitävät työstään eivätkä haluasi vaihtaa sitä muuhun. Toisaalta työn huonoja puolia ovat tulosten mukaan muun muassa työn alhainen palkkaus, liian vähäinen henkilökunnan määrä, liiallinen työn määrä, siitä johtuva kiire ja kiireestä johtuva stressaantuminen sekä osittain huono tai puutteellinen johtaminen ja heikko työhyvinvointi. Myös alan koulutuksessa on tuloksien mukaan parannettavaa. Tutkimuksen lopussa on esitetty tutkimustuloksista koottuja mahdollisia lyhyen ja pitkän aikavälin ratkaisuehdotuksia alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi.