Moniammatillisella tiimityöllä kohti asiakaslähtöisyyttä vanhustenhuollossa
Gronoff, Merja (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan moniammatillista tiimityötä Kalajoen kaupungin vanhustenhuollossa. Moniammatillinen tiimityöskentely on yksi toiminnan organisointitapa pyrittäessä tehokkaampaan ja jousta-vampaan työskentelyyn. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten moniammatillinen tiimityöskentely edistää asiakaslähtöisyyden toteutumista vanhustenhuollossa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituk-sena oli selvittää, mitä mahdollisuuksia ja ongelmia nousee esiin rakennettaessa ja toteutettaessa mo-niammatillista tiimityöskentelyä vanhustenhuollossa.
Teoreettisena taustana käytettiin moniammatillista tiimityöskentelyä ja erityisesti Sengen tiimissä oppimisen mallia. Tässä tutkimuksessa pyrittiin tutustumaan moniammatillisen työskentelyyn sosiaali- ja ter-veydenhuollossa sekä liittämään siihen tiimityö ja asiakaslähtöisyys.
Tässä tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä haastattelua. Mahdollisimman monipuolisen näkökulman saamiseksi haastateltiin sekä vanhustenhuollon asiakkaita, omaisia että työntekijöitä. Kriitti-sen palvelutapahtuman kuvaamisen kautta haluttiin saada tietoa moniammatillisen tiimityön hyvistä ja huonoista palvelutapahtumista tarkemmin sekä kehittämisehdotuksia. Laadullinen aineisto antaa syvällisempää tietoa asiakkaiden, omaisten ja työntekijöiden kokemuksista.
Moniammatillinen tiimityö kunnallisessa vanhustenhuollon organisaatiossa on mahdollisesti lisännyt asiakastyytyväisyyttä, asiakassuhteen ja hoidon jatkuvuutta sekä ennen kaikkea asiakas huomioidaan oman asiansa parhaana asiantuntijana. Lisäksi moniammatillinen tiimityö vanhustenhuollossa on lisännyt sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä, parantanut tiedonkulkua, toiminnassa pyritään huomioimaan tehokkuus ja taloudellisuus, joustavuus on lisääntynyt ja henkilökunnan osaaminen vahvistunut. Vanhustenhuollon työntekijät olivat yleensä suhteellisen tyytyväisiä, ehkä työntekijät jaksavat paremmin ja ovat innostuneita työstään.
Toisaalta tiimien muotoutuminen vie aikaa ja vaatii jäseniltään yhteistyötaitoja. Työntekijät kokivat, että heillä ei ollut riittävästi aikaa yhteisistä toimintatavoista sopimiselle. Yhteistyöongelmien käsittelemiseksi ja selvittämiseksi kaivattiin työnohjausta.
Yhteenvetona voidaan todeta tämän tutkimuksen perusteella, että moniammatillinen tiimityöskentely on asiakaslähtöisyyden näkökulmasta ollut kokeilualueella hyvä. Varmuudella ei voida sanoa, että palveluiden muutoksia koskevat tulokset olisivat olleet pelkästään moniammatillisen tiimityöskentelyn vaikutusta. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia ja rohkaisevia.
Teoreettisena taustana käytettiin moniammatillista tiimityöskentelyä ja erityisesti Sengen tiimissä oppimisen mallia. Tässä tutkimuksessa pyrittiin tutustumaan moniammatillisen työskentelyyn sosiaali- ja ter-veydenhuollossa sekä liittämään siihen tiimityö ja asiakaslähtöisyys.
Tässä tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä haastattelua. Mahdollisimman monipuolisen näkökulman saamiseksi haastateltiin sekä vanhustenhuollon asiakkaita, omaisia että työntekijöitä. Kriitti-sen palvelutapahtuman kuvaamisen kautta haluttiin saada tietoa moniammatillisen tiimityön hyvistä ja huonoista palvelutapahtumista tarkemmin sekä kehittämisehdotuksia. Laadullinen aineisto antaa syvällisempää tietoa asiakkaiden, omaisten ja työntekijöiden kokemuksista.
Moniammatillinen tiimityö kunnallisessa vanhustenhuollon organisaatiossa on mahdollisesti lisännyt asiakastyytyväisyyttä, asiakassuhteen ja hoidon jatkuvuutta sekä ennen kaikkea asiakas huomioidaan oman asiansa parhaana asiantuntijana. Lisäksi moniammatillinen tiimityö vanhustenhuollossa on lisännyt sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä, parantanut tiedonkulkua, toiminnassa pyritään huomioimaan tehokkuus ja taloudellisuus, joustavuus on lisääntynyt ja henkilökunnan osaaminen vahvistunut. Vanhustenhuollon työntekijät olivat yleensä suhteellisen tyytyväisiä, ehkä työntekijät jaksavat paremmin ja ovat innostuneita työstään.
Toisaalta tiimien muotoutuminen vie aikaa ja vaatii jäseniltään yhteistyötaitoja. Työntekijät kokivat, että heillä ei ollut riittävästi aikaa yhteisistä toimintatavoista sopimiselle. Yhteistyöongelmien käsittelemiseksi ja selvittämiseksi kaivattiin työnohjausta.
Yhteenvetona voidaan todeta tämän tutkimuksen perusteella, että moniammatillinen tiimityöskentely on asiakaslähtöisyyden näkökulmasta ollut kokeilualueella hyvä. Varmuudella ei voida sanoa, että palveluiden muutoksia koskevat tulokset olisivat olleet pelkästään moniammatillisen tiimityöskentelyn vaikutusta. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia ja rohkaisevia.