Yksityisen asuntosijoittajan ja rahoittajan välinen asuntosijoitusluotonmyöntöprosessi
Ylihärsilä, Mikko (2012)
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee yksityisen asuntosijoittajan ja rahoittajan (pankki) välistä asuntosijoitusluotonmyöntöprosessia. Tutkielman tarkoituksena on selvittää teki-jät, jotka vaikuttavat rahoittajan luotonmyöntöpäätökseen yksityisen asuntosijoitus-luotonhakijan kohdalla. Lisäksi tavoitteena on muodostaa sekä yksityiselle asuntosijoit-tajalle että rahoittajalle nelikenttäanalyysit asuntosijoittamisesta Suomessa. Aiheesta ei ole aikaisempia tutkimuksia, joten työllä on myös suuri uutuusarvo.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu pääasiassa sijoittamiseen, erityisesti asuntosijoittamiseen, liittyvästä teoriasta sekä aiheeseen liittyvien markkinatilanteiden kartoittamisesta. Teoriaosassa käsitellyt aiheet luovat pohjan tutkielman empiriaosalle. Tutkimus on tehty tapaustutkimuksena, joka on yksi kvalitatiivisen tutkimuksen keskei-sistä tutkimusstrategioista. Tutkimuskysymysten luonteen vuoksi on kvalitatiivinen lä-hestymistapa perusteltua. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla harkinnanvarai-sesti valittuja kolmea yksityistä asuntosijoittajaa ja kolmea pankin X asiantuntijaa. Tut-kimusaineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysimenetelmää. Tutkimusaineistoa käsitellään osaltaan myös narratiivisesti eli haastattelujen konkreettisia löytöjä sekä haastattelujen kulkua pyritään kuvaamaan myös suorien lainauksien avulla.
Rahoittajan päätöksentekoa luotonmyönnöstä yleisesti ohjaavat monet viranomaissään-nökset sekä lainsäädäntö. Lisäksi pankeilla on myös omat ohjeistuksensa koskien asun-tosijoitusluotonmyöntöä. Rahoittajan luotonmyöntöpäätös perustuu aina ensisijaisesti asiakkaasta tehtyyn luottoanalyysiin. Positiivinen luotonmyöntöpäätös edellyttää, että luotonhakijalla on riittävä luoton takaisinmaksukyky, luottotiedot kunnossa, luottojen kokonaismäärä on järkevässä suhteessa kokonaistuloihin, luotoilla on riittävät vakuudet ja, että itse kohde on myös rahoittajan mielestä järkevä sijoituskohde. Lisäksi rahoittajan luotonmyöntöpäätökseen voimakkaasti vaikuttavat makrotaloudellinen tilanne, si-joittajan oman pääoman määrä kauppahinnasta sekä laina-aika. Yksityisen asuntosijoit-tajan havaittiin pystyvän vaikuttamaan omalla tekemisellään prosessin läpiviemisen nopeuteen ja luoton hintaan, mutta ei itse luotonmyöntöpäätökseen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu pääasiassa sijoittamiseen, erityisesti asuntosijoittamiseen, liittyvästä teoriasta sekä aiheeseen liittyvien markkinatilanteiden kartoittamisesta. Teoriaosassa käsitellyt aiheet luovat pohjan tutkielman empiriaosalle. Tutkimus on tehty tapaustutkimuksena, joka on yksi kvalitatiivisen tutkimuksen keskei-sistä tutkimusstrategioista. Tutkimuskysymysten luonteen vuoksi on kvalitatiivinen lä-hestymistapa perusteltua. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla harkinnanvarai-sesti valittuja kolmea yksityistä asuntosijoittajaa ja kolmea pankin X asiantuntijaa. Tut-kimusaineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysimenetelmää. Tutkimusaineistoa käsitellään osaltaan myös narratiivisesti eli haastattelujen konkreettisia löytöjä sekä haastattelujen kulkua pyritään kuvaamaan myös suorien lainauksien avulla.
Rahoittajan päätöksentekoa luotonmyönnöstä yleisesti ohjaavat monet viranomaissään-nökset sekä lainsäädäntö. Lisäksi pankeilla on myös omat ohjeistuksensa koskien asun-tosijoitusluotonmyöntöä. Rahoittajan luotonmyöntöpäätös perustuu aina ensisijaisesti asiakkaasta tehtyyn luottoanalyysiin. Positiivinen luotonmyöntöpäätös edellyttää, että luotonhakijalla on riittävä luoton takaisinmaksukyky, luottotiedot kunnossa, luottojen kokonaismäärä on järkevässä suhteessa kokonaistuloihin, luotoilla on riittävät vakuudet ja, että itse kohde on myös rahoittajan mielestä järkevä sijoituskohde. Lisäksi rahoittajan luotonmyöntöpäätökseen voimakkaasti vaikuttavat makrotaloudellinen tilanne, si-joittajan oman pääoman määrä kauppahinnasta sekä laina-aika. Yksityisen asuntosijoit-tajan havaittiin pystyvän vaikuttamaan omalla tekemisellään prosessin läpiviemisen nopeuteen ja luoton hintaan, mutta ei itse luotonmyöntöpäätökseen.