Muutosjohtaminen osaamisen ja oppimisen kehittämisen avulla, Case Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia
Yli-Patola, Annika (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Organisaation menestymisen kannalta yksi sen keskeisimmistä tekijöistä on osaaminen, joka puolestaan korostuu nimenomaan muutostilanteissa. Jatkuvasti muuttuvan liiketoimintaympäristön vuoksi myös osaamisen on muututtava. Tässä työssä tarkastellaan muutosjohtamisen prosessia asiantuntijaorganisaatiossa sekä sitä, miten oppiminen ja osaamisen kehittäminen sitoutuvat kyseiseen prosessiin.
Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymyksiin: Millaisia tarpeita muutosjohtaminen asettaa? Miten näihin tarpeisiin voidaan vastata oppivan organisaation ja osaamisen kehittämisen avulla? Tutkimuksessa tarkastellaan, miten organisaatiossa tunnistetaan osaamista, arvioidaan osaamistarvetta sekä selvitetään tapahtuneiden muutosten vaikutusta organisaatiossa. Tarkoituksena on osoittaa, että muutosjohtamisen teoria vastaa muutostarpeisiin ja osaamisen johtaminen ja oppiva organisaatio tarjoaa näihin keinot. Tutkimuksen kohteena on Vaasan Fenniapalvelu.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi, mitä muutosjohtaminen ja osaamisen johtaminen pitää sisällään, miten muutoksia viedään eteenpäin sekä kuinka muutosvastarinnasta selvitään. Tämän lisäksi avaan käsitteet osaaminen, tietoinen toiminta, oppiminen ja osaamisen kehittäminen, oppiva organisaatio sekä elinikäinen oppiminen. Tutkimuksessa pyritään käsittelemään näiden kahden tärkeän aihealueen yhteenliittäviä tekijöitä ja sitä, miksi niitä tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kvalitatiivisella menetelmällä teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen haastateltiin yhdeksää esimiestä organisaation eri kohderyhmistä. Kohdejoukko haastateltiin avoimilla kysymyksillä, jotka perustuivat teoriaosuudessa käytyihin aihealueisiin. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksien perusteella haastateltavat suhtautuivat muutoksiin suhteellisen positiivisesti, joskin suhtautuminen oli yksilöllistä ja siihen vaikuttivat useat eri tekijät. Tehdyt muutokset koettiin järkevinä, vaikka muutoksia tuli määrällisesti liikaa ja liian nopeasti. Toimenkuvien muutokset saivat aikaan positiivisen tuloksen; työntekijät kokivat tehtävien laajentumisen luottamuksen osoituksena. Tuloksista selvisi, että avoimuutta viestinnässä ja vuorovaikutuksessa tulisi kehittää sekä myös tavoitteita selkeyttää.
Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymyksiin: Millaisia tarpeita muutosjohtaminen asettaa? Miten näihin tarpeisiin voidaan vastata oppivan organisaation ja osaamisen kehittämisen avulla? Tutkimuksessa tarkastellaan, miten organisaatiossa tunnistetaan osaamista, arvioidaan osaamistarvetta sekä selvitetään tapahtuneiden muutosten vaikutusta organisaatiossa. Tarkoituksena on osoittaa, että muutosjohtamisen teoria vastaa muutostarpeisiin ja osaamisen johtaminen ja oppiva organisaatio tarjoaa näihin keinot. Tutkimuksen kohteena on Vaasan Fenniapalvelu.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi, mitä muutosjohtaminen ja osaamisen johtaminen pitää sisällään, miten muutoksia viedään eteenpäin sekä kuinka muutosvastarinnasta selvitään. Tämän lisäksi avaan käsitteet osaaminen, tietoinen toiminta, oppiminen ja osaamisen kehittäminen, oppiva organisaatio sekä elinikäinen oppiminen. Tutkimuksessa pyritään käsittelemään näiden kahden tärkeän aihealueen yhteenliittäviä tekijöitä ja sitä, miksi niitä tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kvalitatiivisella menetelmällä teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen haastateltiin yhdeksää esimiestä organisaation eri kohderyhmistä. Kohdejoukko haastateltiin avoimilla kysymyksillä, jotka perustuivat teoriaosuudessa käytyihin aihealueisiin. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksien perusteella haastateltavat suhtautuivat muutoksiin suhteellisen positiivisesti, joskin suhtautuminen oli yksilöllistä ja siihen vaikuttivat useat eri tekijät. Tehdyt muutokset koettiin järkevinä, vaikka muutoksia tuli määrällisesti liikaa ja liian nopeasti. Toimenkuvien muutokset saivat aikaan positiivisen tuloksen; työntekijät kokivat tehtävien laajentumisen luottamuksen osoituksena. Tuloksista selvisi, että avoimuutta viestinnässä ja vuorovaikutuksessa tulisi kehittää sekä myös tavoitteita selkeyttää.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]