Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, oppiminen ja oppilaan tukeminen. Esimerkkinä opetukselliset tukitoimet toisen asteen oppilaitoksissa
Yli-Kokko, Sannakaisa (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa on selvitetty lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien eli lukivaikeuksien vaikutusta nuorten elämään peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sijoittumisen näkökulmasta. Aineistona ovat Väli-Suomessa sijaitsevan kunnan toisen asteen viiden oppilaitoksen opiskelijoiden ja äidinkielen opettajien teemahaastattelut.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää teemahaastatteluiden avulla opiskelijoiden taustaa ja kokemuksia sekä kartoittaa lukivaikeuksien ilmenemismuotoja ja niiden vaikutusta opiskelijoiden peruskoulun jälkeiseen jatkokouluttautumiseen. Äidinkielen opettajien haastatteluiden päämääränä oli selvittää oppilaitosten erilaisten oppijoiden tukimuotoja sekä opettajien omaa suhtautumista lukivaikeuksiin. Lähtökohtana oli oletus siitä, että lukivaikeudet vaikeuttavat peruskoulun jälkeisen koulutuksen valintaa ja lisäävät opiskelijoiden syrjäytymisriskiä.
Tutkielmassa korostuu tieteidenvälinen näkökulma ja siinä on pyritty yhdistämään kielitieteellinen ja pedagoginen näkökulma lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia käsitteleväksi ja taustoittavaksi kokonaisuudeksi. Kaksijakoisessa teoriaosuudessa tarkastellaan kielen kehitystä, lukemisen ja kirjoittamisen oppimista ja vaikeuksia sekä opettajien koulutusta ja opetuksellisia tukitoimia suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Analyysiosuudessa esitellään opettajien ja opiskelijoiden teemahaastatteluiden tulokset ja verrataan niitä toisiinsa sekä peilataan tuloksia teoriaosaan.
Lukivaikeudet olivat vaikuttaneet jonkin verran jo opiskelijoiden peruskoulun jälkeiseen koulutukseen hakeutumiseen. Vaikka opiskelijat olisivat yhä kaivanneet erityistä tukea opinnoilleen, ei oppilaitoksilla ollut resursseja erityisopetuksen antamiseen. Toisaalta opiskelijat eivät häpeän ja kiusaamisen pelossa välttämättä edes ottaneet tarjottua tukea vastaan. Vaikka opiskelijat eivät olleet haastatteluhetkellä syrjäytymisvaarassa, olivat heidän jatkokoulutukselliset tavoitteensa melko alhaisia.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää teemahaastatteluiden avulla opiskelijoiden taustaa ja kokemuksia sekä kartoittaa lukivaikeuksien ilmenemismuotoja ja niiden vaikutusta opiskelijoiden peruskoulun jälkeiseen jatkokouluttautumiseen. Äidinkielen opettajien haastatteluiden päämääränä oli selvittää oppilaitosten erilaisten oppijoiden tukimuotoja sekä opettajien omaa suhtautumista lukivaikeuksiin. Lähtökohtana oli oletus siitä, että lukivaikeudet vaikeuttavat peruskoulun jälkeisen koulutuksen valintaa ja lisäävät opiskelijoiden syrjäytymisriskiä.
Tutkielmassa korostuu tieteidenvälinen näkökulma ja siinä on pyritty yhdistämään kielitieteellinen ja pedagoginen näkökulma lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia käsitteleväksi ja taustoittavaksi kokonaisuudeksi. Kaksijakoisessa teoriaosuudessa tarkastellaan kielen kehitystä, lukemisen ja kirjoittamisen oppimista ja vaikeuksia sekä opettajien koulutusta ja opetuksellisia tukitoimia suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Analyysiosuudessa esitellään opettajien ja opiskelijoiden teemahaastatteluiden tulokset ja verrataan niitä toisiinsa sekä peilataan tuloksia teoriaosaan.
Lukivaikeudet olivat vaikuttaneet jonkin verran jo opiskelijoiden peruskoulun jälkeiseen koulutukseen hakeutumiseen. Vaikka opiskelijat olisivat yhä kaivanneet erityistä tukea opinnoilleen, ei oppilaitoksilla ollut resursseja erityisopetuksen antamiseen. Toisaalta opiskelijat eivät häpeän ja kiusaamisen pelossa välttämättä edes ottaneet tarjottua tukea vastaan. Vaikka opiskelijat eivät olleet haastatteluhetkellä syrjäytymisvaarassa, olivat heidän jatkokoulutukselliset tavoitteensa melko alhaisia.