Yksilöiden ainutlaatuisuudesta syntyy tarve monimuotoisuuden johtamiseen - Tapaustutkimus Onnenkaivossa
Yli-Karhu, Heidi (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Organisaatioiden henkilöstö monimuotoistuu yhä kiihtyvämmin. Organisaation työntekijät eroavat toisistaan esimerkiksi iältään, sukupuoleltaan, etnisyydeltään, persoonallisuudeltaan, tavoiltaan ja asenteiltaan. Monimuotoisuutta on siis jokaisessa organisaatiossa. Oikein johdettuna organisaatio saa voimaa monimuotoisuudestaan. Monimuotoisuuden johtamisessa henkilöstön yksilöllisyys tunnistetaan, arvostetaan, tuodaan esiin sekä lopulta pyritään hyödyntämään. Organisaatiolle henkilöstön monimuotoisuus on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Toisaalta siinä piilee suuria mahdollisuuksia, jotka tulevat esiin esimerkiksi luovuuden, sitoutumisen, asiakaslähtöisyyden ja motivaation kasvuna. Toisaalta väärin käytettynä se lisää esimerkiksi konflikteja, eriarvoisuutta, syrjintää ja työpaikkakiusaamista vaikeuttaen kommunikaatiota sekä yksilöiden yhteistyötä organisaatiossa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia organisaatiolähtöisesti henkilöstön monimuotoisuutta. Tarkoituksena on selvittää, mitä tarkoittavat käsitteet monimuotoisuus sekä sen johtaminen. Mielenkiinnon kohteena on selvittää, miten työyhteisön jäsenten monimuotoisuus huomioidaan organisaation johtami-sessa. Tutkimuksen avulla pyritään tuomaan esiin monimuotoisen henkilöstön edut sekä haitat. Tässä tutkimuksessa käsitellään muutamia henkilöstöjohtamisen osa-alueita, joihin työyhteisö voi kiinnittää huomiota toteuttaessaan monimuotoisuuden johtamista arkipäivän työskentelyssään. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen empiirinen osio on suoritettu tapaustutkimuksena perehtymällä perusteellisesti Vaasassa toimivaan Onnenkaivoon, joka tarjoaa dementiavanhuksille ympärivuorokautista palveluasumista.
Teemahaastatteluiden kautta saatiin selville, että Onnenkaivon henkilöstö näki pääasiassa ulkoisten tekijöiden kautta rakentuvan monimuotoisuuden työyhteisössään. He mainitsivat monimuotoisuustekijöiksi yleisimmin etnisen erilaisuuden sekä iän. Onnenkaivon henkilöstö näki haasteellisiksi ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla varsinkin kieleen liittyvät ongelmat. Työntekijöinä heitä kuitenkin pidettiin tasa-arvoisina työyhteisön jäseninä. Eri-ikäisten työntekijöiden läsnäolo koettiin tavanomaiseksi ja sen ei nähty aiheuttavan suurempia ongelmia. Eri-ikäisten henkilöiden työskentelyssä nähtiin eduksi mahdollisuus oppia toisilta.
Haastatteluiden perusteella Onnenkaivon henkilöstö koki työyhteisönsä toisiaan tukevaksi ja pääosin tasa-arvoiseksi. Sen jäsenet olivat lisäksi sitoutuneita organisaation päämääriin ja pitivät kaikessa toiminnassaan tärkeimpänä seikkana asiakkaidensa hyvinvointia. Haastateltujen työntekijöiden mukaan eniten kehitettävää oli vuorovaikutuksen avoimuudessa, viestinvaihdossa työntekijöiden välillä sekä positiivisen palautteen antamisessa. Onnenkaivon työntekijöiden vastausten perusteella voitiin huomata, että he olivat havainneet monimuotoisuuden työyhteisössään. He olivat halukkaita työskentelemään yhdessä toisiaan tukien kohti yhteisiä tavoitteita.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia organisaatiolähtöisesti henkilöstön monimuotoisuutta. Tarkoituksena on selvittää, mitä tarkoittavat käsitteet monimuotoisuus sekä sen johtaminen. Mielenkiinnon kohteena on selvittää, miten työyhteisön jäsenten monimuotoisuus huomioidaan organisaation johtami-sessa. Tutkimuksen avulla pyritään tuomaan esiin monimuotoisen henkilöstön edut sekä haitat. Tässä tutkimuksessa käsitellään muutamia henkilöstöjohtamisen osa-alueita, joihin työyhteisö voi kiinnittää huomiota toteuttaessaan monimuotoisuuden johtamista arkipäivän työskentelyssään. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen empiirinen osio on suoritettu tapaustutkimuksena perehtymällä perusteellisesti Vaasassa toimivaan Onnenkaivoon, joka tarjoaa dementiavanhuksille ympärivuorokautista palveluasumista.
Teemahaastatteluiden kautta saatiin selville, että Onnenkaivon henkilöstö näki pääasiassa ulkoisten tekijöiden kautta rakentuvan monimuotoisuuden työyhteisössään. He mainitsivat monimuotoisuustekijöiksi yleisimmin etnisen erilaisuuden sekä iän. Onnenkaivon henkilöstö näki haasteellisiksi ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla varsinkin kieleen liittyvät ongelmat. Työntekijöinä heitä kuitenkin pidettiin tasa-arvoisina työyhteisön jäseninä. Eri-ikäisten työntekijöiden läsnäolo koettiin tavanomaiseksi ja sen ei nähty aiheuttavan suurempia ongelmia. Eri-ikäisten henkilöiden työskentelyssä nähtiin eduksi mahdollisuus oppia toisilta.
Haastatteluiden perusteella Onnenkaivon henkilöstö koki työyhteisönsä toisiaan tukevaksi ja pääosin tasa-arvoiseksi. Sen jäsenet olivat lisäksi sitoutuneita organisaation päämääriin ja pitivät kaikessa toiminnassaan tärkeimpänä seikkana asiakkaidensa hyvinvointia. Haastateltujen työntekijöiden mukaan eniten kehitettävää oli vuorovaikutuksen avoimuudessa, viestinvaihdossa työntekijöiden välillä sekä positiivisen palautteen antamisessa. Onnenkaivon työntekijöiden vastausten perusteella voitiin huomata, että he olivat havainneet monimuotoisuuden työyhteisössään. He olivat halukkaita työskentelemään yhdessä toisiaan tukien kohti yhteisiä tavoitteita.