Tiivistyvä yhdyskuntarakenne ja paikallinen kehittäminen Alajärvellä
Yli-Juuti, Matias (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Hajanaisen yhdyskuntarakenteen problematiikka on noussut erityisen laajasti esille globaalien ilmasto-ongelmien myötä. Pitkistä etäisyyksistä johtuvasta yksityisautoilun runsaasta määrästä seuraa huomattavia kasvihuonepäästöjä. Hajanaisuutta on pidetty myös taloudellisesti ongelmallisena, sillä siinä jäädään ilman kasautumisen etujen tuottamaa taloudellista hyvinvointia ja tehokkuutta. Maaseutu ja maaseutukylät ovat perinteisesti olleet hajanaisen rakenteen ilmentymiä. Kaupungistumisen ja maaltamuuton uhka herättävät kuitenkin maaseudulla halun oman alueen kehittämiseen. Kylissä tämä näkyy muun muassa kyläyhdistysten toiminnassa. Kylien kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ovat ainakin jossain määrin ideologisesti ristiriitaisia kehittämissuuntauksia, sillä tiivistämisellä haetaan yleensä asutuksen ja muiden toimintojen sijoittumista keskuksiin tai nauhamaisesti teiden varsille.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yhdyskuntarakenteen tiivistämisen perusteluita sekä paikallisen kehittämisen lähtökohtia. Tarkastelussa oli myös näiden kahden tekijän välinen linkittyminen. Tutkimusalueena oli Alajärven kaupunki, joka kaupungin nimityksestään huolimatta on melko perinteinen maaseutukunta. Tutkimuksessa syvennyttiin Alajärven yhdyskuntarakenteen muutoksiin sekä kylien ja niiden kehittämisen rooliin kaupungin yhdyskuntarakenteessa. Tutkimuksen aineisto muodostui teemahaastatteluista, joissa kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden lisäksi haastateltiin kyläaktiiveja Hoiskon, Myllykankaan ja Rannankylän kylistä.
Haastattelujen perusteella Alajärvellä tapahtuu yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. Alajärvellä on tehty huomattavia panostuksia keskustan vetovoimaisuuden parantamiseksi. Samalla kyläkoulujen lakkauttamisista on tullut jokasyksyinen keskustelunaihe. Haastatteluissa ei kuitenkaan saatu yksimielistä vastausta siihen, onko tiivistyminen seurausta kaupungin harjoittamasta keskittämispolitiikasta. Lakkauttamisia ja kyliin suunnattujen kehittämistoimien vähentymistä on perusteltu taloudellisilla argumenteilla. Tiivistymispyrkimykset ovat näkyneet myös kaupungin kaavoituksessa sekä alueidenkäytön suunnitelmassa. Keskustaan tehdyt suuret investoinnit viittaisivat yhä vahvemman seutukeskusstatuksen tavoitteluun. Se saattaa olla myös tulomuuttoa tavoitteleva strateginen valinta, sillä Alajärvi on ollut pitkään muuttotappiollinen kunta. Samalla se on eräänlainen kompromissi palveluiden saatavuudelle, sillä vahvan keskustan kautta Alajärvellä on mahdollista pitää joitakin palveluita, jotka muuten katoaisivat suurempiin keskuksiin. Kylille rakentamista ei kuitenkaan estetä rakennusluvilla, joten tiivistäminen on enimmäkseen välillistä, käytännössä siis palveluiden ja yleisesti kehittämistoiminnan ohjaamista keskustaajamaan.
Kylien kehittäminen on kylien oman aktiivisuuden varassa, sillä kehittämistoiminta on hankevetoista, jolloin ideat lähtevät kyliltä itseltään. Kaupunki ei maksa suoria tukia kylille. Tiivistyminen johtaa kylien tapauksessa siihen, että vahvat ja elinvoimaiset kylät selviävät, kun taas passiivisille syrjäkylille tulomuutto jää olemattomaksi. Tämä puolestaan johtaa pitkällä aikavälillä, jos ei kylien autioitumiseen, niin ainakin niiden merkittävään näivettymiseen. Nykyisellä kehityssuunnalla monien syrjäkylien elinvoimaisuus edellyttääkin kylälähtöisten infrastruktuuri- ja palveluratkaisujen kehittämistä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yhdyskuntarakenteen tiivistämisen perusteluita sekä paikallisen kehittämisen lähtökohtia. Tarkastelussa oli myös näiden kahden tekijän välinen linkittyminen. Tutkimusalueena oli Alajärven kaupunki, joka kaupungin nimityksestään huolimatta on melko perinteinen maaseutukunta. Tutkimuksessa syvennyttiin Alajärven yhdyskuntarakenteen muutoksiin sekä kylien ja niiden kehittämisen rooliin kaupungin yhdyskuntarakenteessa. Tutkimuksen aineisto muodostui teemahaastatteluista, joissa kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden lisäksi haastateltiin kyläaktiiveja Hoiskon, Myllykankaan ja Rannankylän kylistä.
Haastattelujen perusteella Alajärvellä tapahtuu yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. Alajärvellä on tehty huomattavia panostuksia keskustan vetovoimaisuuden parantamiseksi. Samalla kyläkoulujen lakkauttamisista on tullut jokasyksyinen keskustelunaihe. Haastatteluissa ei kuitenkaan saatu yksimielistä vastausta siihen, onko tiivistyminen seurausta kaupungin harjoittamasta keskittämispolitiikasta. Lakkauttamisia ja kyliin suunnattujen kehittämistoimien vähentymistä on perusteltu taloudellisilla argumenteilla. Tiivistymispyrkimykset ovat näkyneet myös kaupungin kaavoituksessa sekä alueidenkäytön suunnitelmassa. Keskustaan tehdyt suuret investoinnit viittaisivat yhä vahvemman seutukeskusstatuksen tavoitteluun. Se saattaa olla myös tulomuuttoa tavoitteleva strateginen valinta, sillä Alajärvi on ollut pitkään muuttotappiollinen kunta. Samalla se on eräänlainen kompromissi palveluiden saatavuudelle, sillä vahvan keskustan kautta Alajärvellä on mahdollista pitää joitakin palveluita, jotka muuten katoaisivat suurempiin keskuksiin. Kylille rakentamista ei kuitenkaan estetä rakennusluvilla, joten tiivistäminen on enimmäkseen välillistä, käytännössä siis palveluiden ja yleisesti kehittämistoiminnan ohjaamista keskustaajamaan.
Kylien kehittäminen on kylien oman aktiivisuuden varassa, sillä kehittämistoiminta on hankevetoista, jolloin ideat lähtevät kyliltä itseltään. Kaupunki ei maksa suoria tukia kylille. Tiivistyminen johtaa kylien tapauksessa siihen, että vahvat ja elinvoimaiset kylät selviävät, kun taas passiivisille syrjäkylille tulomuutto jää olemattomaksi. Tämä puolestaan johtaa pitkällä aikavälillä, jos ei kylien autioitumiseen, niin ainakin niiden merkittävään näivettymiseen. Nykyisellä kehityssuunnalla monien syrjäkylien elinvoimaisuus edellyttääkin kylälähtöisten infrastruktuuri- ja palveluratkaisujen kehittämistä.