Puolustusministeriö oppivana tulosohjattuna organisaationa - Henkilöstön mielipiteitä organisaatiouudistuksesta
Väänänen, Taina (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Valtionhallinto kohtaa uusia haasteita. Ministeriöt ja laitokset vastaavat haasteisiin kukin omalla tavallaan. Puolustusministeriössä toteutettu kehittämistoiminta tiivistyi vuoden 2002 alussa toteutettuun orga-nisaatiouudistukseen. Tässä tutkimuksessa selvitetään ministeriön organisaatiouudistuksen onnistumista.
Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan organisaatiouudistuksen toteutumista lyhyellä aikavälillä hen-kilöstön näkökulmasta. Puolustusministeriön organisaatiouudistuksella oli kolme suurta tavoitetta; toi-mintaympäristön asettamiin vaateisiin vastaaminen, ohjausotteen vahvistaminen suhteessa ministeriön alaiseen hallintoon sekä ministeriön kehittäminen työyhteisönä. Ministeriötä on näiden teemojen lisäksi pyritty kehittämään oppivaksi organisaatioksi ja balanced scorecard -menetelmään nojaavaksi tulosohja-tuksi organisaatioksi. Koko henkilöstölle suunnatulla kyselyllä pyrittiin selvittämään miten uudistuksen tavoitteisiin on pystytty vastaamaan ja miten oppivan sekä tulosohjatun organisaation periaatteet ilmene-vät organisaatiouudistuksessa ja sen vaikutuksessa ministeriön toimintaan.
Puolustusministeriön organisaatiouudistusta, sen taustoja sekä vaikutuksia on pyritty hahmottamaan edel-lä mainittujen periaatteiden lisäksi tarkastelemalla keskushallinnon sekä turvallisuushallinnon kokemia muutospaineita. Keskeisinä käsitteinä tutkimuksessa ovat uudistuksen kannalta olleet kokonaismaanpuo-lustus, poikkihallinnollinen yhteistyö sekä muuttuvat turvallisuuden uhkakuvat. Henkilöstön kokemukset uudistuksesta antavat suunnan tulosten seurannalle. Onnistuessaan uudistus antaa ministeriölle paremmat toiminta – ja kehittymismahdollisuudet.
Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena, joka tuotti pääasiassa kvantitatiivisia tuloksia. Avoimilla ky-symyksillä pyrittiin syventämään ja konkretisoimaan annettuja vastauksia. Tuloksia tarkasteltiin uudis-tuksen tavoitteiden ja taustaperiaatteiden valossa, jolloin voitiin hahmottaa organisaatiouudistuksen on-nistumisia ja epäonnistumisia. Aineisto painottui kotimaisiin lähteisiin, koska uudistuksenkin taustalla on käytetty pitkälti suomalaista osaamista. Taustamateriaaliin kuului laajalti myös puolustusministeriön omia dokumentteja, joiden avulla määritettiin ja hahmotettiin organisaatiouudistuksen suunnittelua ja toteutu-mista.
Organisaatiouudistuksen tuloksia tarkasteltiin lyhyellä aikavälillä ja alhaisella vastausprosentilla. Tulok-sista on kuitenkin nähtävissä uudistuksen periaatteiden toteutumisen onnistuminen ja toisaalta epäonnis-tuminen. Henkilöstön kokemuksia käsiteltiin työpisteittäin ja henkilöstöryhmittäin. Eroja työpisteiden ja henkilöstöryhmien välillä syntyi merkittävästi. Ne henkilöstöryhmät, jotka olivat mukana uudistuksen suunnittelussa ja osallistuvat organisaation kehittämiseen yleisellä tasolla olivat tyytyväisiä uudistukseen. Organisaatiossa suurimmaksi ongelmaksi osoittautui henkilöstön piirissä vallitseva epätietoisuus ministe-riön toiminnan tavoitteista ja keinoista, joilla tavoitteisiin pyritään. Suunnan ollessa epäselvä, tavoitteet-kin jäävät puolitiehen. Organisaatiouudistus koettiin vain muutoksena, jonka tavoitetta ja vaikutuksia ei pystytty täysin hahmottamaan.
Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan organisaatiouudistuksen toteutumista lyhyellä aikavälillä hen-kilöstön näkökulmasta. Puolustusministeriön organisaatiouudistuksella oli kolme suurta tavoitetta; toi-mintaympäristön asettamiin vaateisiin vastaaminen, ohjausotteen vahvistaminen suhteessa ministeriön alaiseen hallintoon sekä ministeriön kehittäminen työyhteisönä. Ministeriötä on näiden teemojen lisäksi pyritty kehittämään oppivaksi organisaatioksi ja balanced scorecard -menetelmään nojaavaksi tulosohja-tuksi organisaatioksi. Koko henkilöstölle suunnatulla kyselyllä pyrittiin selvittämään miten uudistuksen tavoitteisiin on pystytty vastaamaan ja miten oppivan sekä tulosohjatun organisaation periaatteet ilmene-vät organisaatiouudistuksessa ja sen vaikutuksessa ministeriön toimintaan.
Puolustusministeriön organisaatiouudistusta, sen taustoja sekä vaikutuksia on pyritty hahmottamaan edel-lä mainittujen periaatteiden lisäksi tarkastelemalla keskushallinnon sekä turvallisuushallinnon kokemia muutospaineita. Keskeisinä käsitteinä tutkimuksessa ovat uudistuksen kannalta olleet kokonaismaanpuo-lustus, poikkihallinnollinen yhteistyö sekä muuttuvat turvallisuuden uhkakuvat. Henkilöstön kokemukset uudistuksesta antavat suunnan tulosten seurannalle. Onnistuessaan uudistus antaa ministeriölle paremmat toiminta – ja kehittymismahdollisuudet.
Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena, joka tuotti pääasiassa kvantitatiivisia tuloksia. Avoimilla ky-symyksillä pyrittiin syventämään ja konkretisoimaan annettuja vastauksia. Tuloksia tarkasteltiin uudis-tuksen tavoitteiden ja taustaperiaatteiden valossa, jolloin voitiin hahmottaa organisaatiouudistuksen on-nistumisia ja epäonnistumisia. Aineisto painottui kotimaisiin lähteisiin, koska uudistuksenkin taustalla on käytetty pitkälti suomalaista osaamista. Taustamateriaaliin kuului laajalti myös puolustusministeriön omia dokumentteja, joiden avulla määritettiin ja hahmotettiin organisaatiouudistuksen suunnittelua ja toteutu-mista.
Organisaatiouudistuksen tuloksia tarkasteltiin lyhyellä aikavälillä ja alhaisella vastausprosentilla. Tulok-sista on kuitenkin nähtävissä uudistuksen periaatteiden toteutumisen onnistuminen ja toisaalta epäonnis-tuminen. Henkilöstön kokemuksia käsiteltiin työpisteittäin ja henkilöstöryhmittäin. Eroja työpisteiden ja henkilöstöryhmien välillä syntyi merkittävästi. Ne henkilöstöryhmät, jotka olivat mukana uudistuksen suunnittelussa ja osallistuvat organisaation kehittämiseen yleisellä tasolla olivat tyytyväisiä uudistukseen. Organisaatiossa suurimmaksi ongelmaksi osoittautui henkilöstön piirissä vallitseva epätietoisuus ministe-riön toiminnan tavoitteista ja keinoista, joilla tavoitteisiin pyritään. Suunnan ollessa epäselvä, tavoitteet-kin jäävät puolitiehen. Organisaatiouudistus koettiin vain muutoksena, jonka tavoitetta ja vaikutuksia ei pystytty täysin hahmottamaan.