Kovenanttien hyödyntäminen keskisuurten yritysten rahoituksessa
Välimäki, Olli (2007)
Välimäki, Olli
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Rahoitusmarkkinoiden muutoksista huolimatta pk-yritykset turvautuvat rahoitustarpeissaan edelleen pääosin pankkirahoitukseen. Rahoituksen saatavuuden esteenä ovat kuitenkin usein vakuusongelmat. Näitä ongelmia voidaan vähentää kovenanteilla, yksilöllisten rahoitussopimusten erityisehdoilla.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa kovenanttien käyttöön liittyviä ongelmia ja etsiä niihin sopimusoikeuden mahdollistamia ratkaisuja. Tutkimuksen kohteena ovat Pirkanmaan talousalueella toimivat keskisuuret osakeyhtiöt ja niitä rahoittavat pankit. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää, minkälaisia ja missä tilanteissa kovenantteja käytetään ja mihin niiden käytöllä pyritään.
Tutkimuksen lähdemateriaali koostuu sekä teoreettisesta että empiirisestä aineistosta. Teoreettinen aineisto on kerätty aikaisemmasta tutkimuksesta, rahoituksen ja sopimusoikeuden yleisteoksista ja muusta aiheeseen liittyvästä materiaalista. Empiirinen aineisto käsittää 9 kpl puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimus on teorian ja empiirisen haastatelumateriaalin vuoropuhelua, jota kirjoittajan 20 -vuotinen pankkityökokemus tukee.
Pk-yritysten kovenanttirahoitus on uutta ja tutkimusta aiheesta on tehty vähän, lähdemateriaalia löytyy käytännössä vuodesta 1996. Tässä tutkimuksessa pyritään myös arvioimaan kovenanttirahoituksessa tapahtuneita muutoksia sekä arvioimaan tulevaisuutta.
Kovenanttirahoituksen perusasetelma on selkeä; kovenanteilla pankki pyrkii hallitsemaan sellaisen rahoituksen riskejä, jossa pankin vakuusasema on epätyydyttävä. Pankki pyrkii usein säilyttämään velallisen aseman ja maksukyvyn sellaisena kuin se luottopäätöstä tehtäessä oli. Jos muutoksia tapahtuu, pankki pyrkii saamaan niistä tiedon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja arvioimaan omaa asemaansa rahoittajana uudestaan. Perusasetelmaan ovat kuitenkin viime vuosien suotuisat taloussuhdanteet tuoneet muutoksia. Kovenantteja sisältävä rahoitussopimus saa yhä useammin yhteistyösopimuksen piirteitä. Pankeilla on kilpailun kiristyessä tarve hallita asiakkuuksia ja näin molemmat osapuolet hyötyvät sopimuksista entistä enemmän.
Kovenanttisopimusta kritisoidaan rahoittajan toimesta usein sopimukseksi, jonka merkitys on kriisitilanteessa vähäinen. Tutkimuksen perusteella näin ei kuitenkaan ole. Sopimusoikeudellisesti hyvin laadittu ja liiketaloudellisesti perusteltu rahoitussopimus kovenantteineen parantaa pankin asemaa oleellisesti ja on pankkien, yritysten ja näin pitkällä tähtäimellä koko yhteiskunnan intressien mukaista.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa kovenanttien käyttöön liittyviä ongelmia ja etsiä niihin sopimusoikeuden mahdollistamia ratkaisuja. Tutkimuksen kohteena ovat Pirkanmaan talousalueella toimivat keskisuuret osakeyhtiöt ja niitä rahoittavat pankit. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää, minkälaisia ja missä tilanteissa kovenantteja käytetään ja mihin niiden käytöllä pyritään.
Tutkimuksen lähdemateriaali koostuu sekä teoreettisesta että empiirisestä aineistosta. Teoreettinen aineisto on kerätty aikaisemmasta tutkimuksesta, rahoituksen ja sopimusoikeuden yleisteoksista ja muusta aiheeseen liittyvästä materiaalista. Empiirinen aineisto käsittää 9 kpl puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimus on teorian ja empiirisen haastatelumateriaalin vuoropuhelua, jota kirjoittajan 20 -vuotinen pankkityökokemus tukee.
Pk-yritysten kovenanttirahoitus on uutta ja tutkimusta aiheesta on tehty vähän, lähdemateriaalia löytyy käytännössä vuodesta 1996. Tässä tutkimuksessa pyritään myös arvioimaan kovenanttirahoituksessa tapahtuneita muutoksia sekä arvioimaan tulevaisuutta.
Kovenanttirahoituksen perusasetelma on selkeä; kovenanteilla pankki pyrkii hallitsemaan sellaisen rahoituksen riskejä, jossa pankin vakuusasema on epätyydyttävä. Pankki pyrkii usein säilyttämään velallisen aseman ja maksukyvyn sellaisena kuin se luottopäätöstä tehtäessä oli. Jos muutoksia tapahtuu, pankki pyrkii saamaan niistä tiedon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja arvioimaan omaa asemaansa rahoittajana uudestaan. Perusasetelmaan ovat kuitenkin viime vuosien suotuisat taloussuhdanteet tuoneet muutoksia. Kovenantteja sisältävä rahoitussopimus saa yhä useammin yhteistyösopimuksen piirteitä. Pankeilla on kilpailun kiristyessä tarve hallita asiakkuuksia ja näin molemmat osapuolet hyötyvät sopimuksista entistä enemmän.
Kovenanttisopimusta kritisoidaan rahoittajan toimesta usein sopimukseksi, jonka merkitys on kriisitilanteessa vähäinen. Tutkimuksen perusteella näin ei kuitenkaan ole. Sopimusoikeudellisesti hyvin laadittu ja liiketaloudellisesti perusteltu rahoitussopimus kovenantteineen parantaa pankin asemaa oleellisesti ja on pankkien, yritysten ja näin pitkällä tähtäimellä koko yhteiskunnan intressien mukaista.