Narratologinen henkilöhahmojen kuvausmalli Tarkastelussa Tove Janssonin teos Vaarallinen juhannus
Väisänen, Katri (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on laatia kertomakirjallisuuden henkilöhahmojen narratologinen kuvausmalli, jonka avulla voidaan kuvata ja rakentaa henkilöhahmoja. Tutkimusai-neistonani on Tove Janssonin teos Vaarallinen juhannus (ensimmäinen painos 1957, 17. painos 2003). Tarkastelen teoksen kolmen henkilöhahmon, Muumimamman, Muumipeikon ja Nuuskamuikkusen ominaisuuksia Ewenin (1980) luoman ja Rimmon-Kenanin (1999) kehittelemän henkilöhahmon joustavan kuvausmallin avulla. Tarkastelussani kulkee jatkuvasti mukana narratologinen kolmijako tarina, teksti ja kerronta.
Tutkimukseni osoittaa, että Muumimamma on henkilöhahmoista määrällisesti eniten esillä. Toiseksi eniten esillä on Nuuskamuikkunen ja Muumipeikko vähiten. Määrällisten esiintymisten erot ovat suhteellisen pieniä. Henkilöhahmoja on kuvattu huomattavasti vähemmän suoran määrittelyn kuin epäsuoran henkilökuvauksen avulla. Suorassa määrittelyssä on käytetty enemmän adverbejä ja lauseenvastikkeita kuin adjektiiveja. Eniten Jansson on kuvannut henkilöhahmojaan epäsuoran henkilökuvauksen kautta. Merkittävimmät erot epäsuorassa henkilökuvauksessa ovat Muumimamman repliikkien runsaus ja Nuuskamuikkusen toiminnan runsas kuvaaminen. Erot henkilöhahmojen kuvaamisessa eivät perustu henkilöhahmojen sukupuoleen, vaan heidän rooleihinsa tarinan tason tapahtumien kuljettajina. Kuvailujen vähäisyys osoittaa, että Vaarallinen juhannus on kirjoitettu kertovalla tyylillä kuvailevan tyylin sijaan.
Havaintojeni pohjalta laatimassani henkilöhahmon kuvausmallissa korostuvat henkilöhahmojen iät ja heidän roolinsa. Aikuinen henkilöhahmo, jota vastaa Janssonin henkilöhahmoista Muumimamma, on staattinen ja kehittyy tarinan tasolla vain vähän. Nuori henkilöhahmo (Nuuskamuikkunen) on henkilöhahmoista dynaamisin. Tarina kertookin pääosin hänen kehittymisestään vastuunkantajaksi ja muista henkilöhahmoista huolehtivaksi. Lapsihenkilöhahmo (Muumipeikko) näyttää tunteensa avoimesti, ailahtelee eikä kehity tarinan tasolla. Kaikkien henkilöhahmojen tietoisuutta kuvataan tasapuolisesti ja suhteellisen paljon. Syvällisemmät ja omaa käyttäytymistään analysoivat pohdinnat käy kuitenkin nuori henkilöhahmo. Vaarallinen juhannus keskittyykin nuoren henkilöhahmon (Nuuskamuikkusen) elämänmuutosten kuvaamiseen.
Tutkimukseni osoittaa, että Muumimamma on henkilöhahmoista määrällisesti eniten esillä. Toiseksi eniten esillä on Nuuskamuikkunen ja Muumipeikko vähiten. Määrällisten esiintymisten erot ovat suhteellisen pieniä. Henkilöhahmoja on kuvattu huomattavasti vähemmän suoran määrittelyn kuin epäsuoran henkilökuvauksen avulla. Suorassa määrittelyssä on käytetty enemmän adverbejä ja lauseenvastikkeita kuin adjektiiveja. Eniten Jansson on kuvannut henkilöhahmojaan epäsuoran henkilökuvauksen kautta. Merkittävimmät erot epäsuorassa henkilökuvauksessa ovat Muumimamman repliikkien runsaus ja Nuuskamuikkusen toiminnan runsas kuvaaminen. Erot henkilöhahmojen kuvaamisessa eivät perustu henkilöhahmojen sukupuoleen, vaan heidän rooleihinsa tarinan tason tapahtumien kuljettajina. Kuvailujen vähäisyys osoittaa, että Vaarallinen juhannus on kirjoitettu kertovalla tyylillä kuvailevan tyylin sijaan.
Havaintojeni pohjalta laatimassani henkilöhahmon kuvausmallissa korostuvat henkilöhahmojen iät ja heidän roolinsa. Aikuinen henkilöhahmo, jota vastaa Janssonin henkilöhahmoista Muumimamma, on staattinen ja kehittyy tarinan tasolla vain vähän. Nuori henkilöhahmo (Nuuskamuikkunen) on henkilöhahmoista dynaamisin. Tarina kertookin pääosin hänen kehittymisestään vastuunkantajaksi ja muista henkilöhahmoista huolehtivaksi. Lapsihenkilöhahmo (Muumipeikko) näyttää tunteensa avoimesti, ailahtelee eikä kehity tarinan tasolla. Kaikkien henkilöhahmojen tietoisuutta kuvataan tasapuolisesti ja suhteellisen paljon. Syvällisemmät ja omaa käyttäytymistään analysoivat pohdinnat käy kuitenkin nuori henkilöhahmo. Vaarallinen juhannus keskittyykin nuoren henkilöhahmon (Nuuskamuikkusen) elämänmuutosten kuvaamiseen.