Yhteisöverotuksen vaikutus talouskasvuun OECD maissa
Vuorinen, Teemu (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana yhteisöverotuksen taso on laskenut OECD maissa. Yhteisöveron tason laskuun on vaikuttanut mm. pääomien liikuttelun helpottuminen, taloudellinen integraatio ja valtioiden välinen verokilpailu. Yhteisöverotulojen osuus valtioiden kokonaisverotuloista on pienentynyt vuosien 2000 ja 2012 välillä yhden prosenttiyksikön. Tämä on pakottanut valtiot muokkaamaan veropohjiaan ja siirtämään verotusta kohteisiin, jotka eivät ole niin helposti siirreltävissä, jotta vältettäisiin talouden alijäämäisyys. Verotusta käsittelevien tutkimuksien mukaan yhteisövero vaikuttaa talouskasvuun negatiivisesti. Tutkielman tarkastelussa on yhteisöveron ja marginaalisen efektiivisen veroasteen vaikutus talouskasvuun OECD maissa. Yhteisöveroa tarkastellaan vuosien 2003 ja 2012 välillä ja marginaalista efektiivistä veroastetta vuosien 2005 ja 2012 välillä.
Verotus voidaan järjestää alueellisten tai kansainvälisten periaatteiden mukaan. Yksikään valtio ei suoranaisesti kuulu vain yhteen tiettyyn kategoriaan, mutta verotuksen tarkastelun helpottamiseksi kyseinen jaottelu on järkevää. Yksistään verotuksen tason tarkastelu ei tutkimuksessa ole tarkoituksenmukaista, koska yritykset pystyvät järjestelemään voittoja monin eri tavoin mm. siirtohinnoittelun keinoin. Tämän takia toteutunutta verorasitusta on hyvä tarkastella muutenkin kuin yhteisöveron mittarilla.
Analyysi paljastaa yhteisöveron ja marginaalisen efektiivisen veroasteen negatiiviset vaikutukset talouskasvuun. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien aihetta käsitelleiden tutkimusten kanssa, mutta verotuksen muutosten vaikutukset eivät ole yhtä suuria. Erityinen huomio analyysissä kiinnittyy tutkimuksessa käytettyjen verotuksen mittareiden, BKT:n kasvun ja kiinteän pääomakannan interaktiotermeihin. Niiden vaikutus talouskasvuun on negatiivinen.
Verotus voidaan järjestää alueellisten tai kansainvälisten periaatteiden mukaan. Yksikään valtio ei suoranaisesti kuulu vain yhteen tiettyyn kategoriaan, mutta verotuksen tarkastelun helpottamiseksi kyseinen jaottelu on järkevää. Yksistään verotuksen tason tarkastelu ei tutkimuksessa ole tarkoituksenmukaista, koska yritykset pystyvät järjestelemään voittoja monin eri tavoin mm. siirtohinnoittelun keinoin. Tämän takia toteutunutta verorasitusta on hyvä tarkastella muutenkin kuin yhteisöveron mittarilla.
Analyysi paljastaa yhteisöveron ja marginaalisen efektiivisen veroasteen negatiiviset vaikutukset talouskasvuun. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien aihetta käsitelleiden tutkimusten kanssa, mutta verotuksen muutosten vaikutukset eivät ole yhtä suuria. Erityinen huomio analyysissä kiinnittyy tutkimuksessa käytettyjen verotuksen mittareiden, BKT:n kasvun ja kiinteän pääomakannan interaktiotermeihin. Niiden vaikutus talouskasvuun on negatiivinen.