Rokottaako vai eikö rokottaa? Retoriikka ja asiantuntijuus HPV-rokotteeseen liittyvässä kirjoittelussa
Vuorinen, Samuli (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista retoriikkaa ja asiantuntijuuden retoriikkaa käytettiin Suomessa HPV-rokotetta käsitelleissä artikkeleissa syksyllä 2013. Tutkielman hypoteesi on, että sekä HPV-rokotteen ottamista puoltavat tahot että sitä vastustavat tahot hyödyntävät viesteissään sellaista retoriikkaa, jonka tarkoitus on vahvistaa viestijän uskottavuutta ja asiantuntijakuvaa. Terveyttä pidetään niin merkittävänä arvona, että siihen liittyviä päätöksiä tehtäessä ihmiset toivovat voivansa saada pää-töksenteon tueksi luotettavaa asiantuntijatietoa.
Tutkielmassa tarkasteltiin useita kymmeniä eri medioissa syksyllä 2013 julkaistuja artikkeleja, jotka käsittelivät HPV-rokotetta. Tutkielmassa selvisi, että niin HPV-rokotteen puolesta kuin sitä vastaankin käytetään monipuolisesti erilaisia retorisia ja puhujan uskottavuutta lisääviä keinoja. Mielenkiintoinen huomio oli, ettei rokotteiden puolustajien ja vastustajien käyttämä retoriikka eroa kovinkaan paljoa toisistaan. Aineistosta löytyi myös lukuisia esimerkkejä, joissa rokotteiden vastustajat pyrkivät retorisilla keinoilla hakemaan yleisön hyväksyntää asiantuntijuudelleen. Tämä oli merkittävin ero, sillä rokotteita puolustivat pääsääntöisesti valmiiksi tunnustetut asiantuntijat, joiden ei ollut tarpeellista yrittää vakuuttaa yleisöä asiantuntijuudestaan.
Rokotteet tuntuvat olevan varsin polarisoiva aihe 2010-luvun Suomessa, mutta sekä puolustajien että vastustajien viesteissä on paljon yhtäläisyyksiä. Tutkielma osoittaa, että retoriikan merkitys rokotteista puhuttaessa ja kirjoitettaessa on merkittävä. Retoriikan keinoin pystytään muokkaamaan vaikutusta, jonka viesti saa vastaanottajassa aikaan. Internet ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet sen, että kenen tahansa on mahdollista saada viestinsä ja väittämänsä salamannopeasti hyvin suuren yleisön nähtäville. Siksi perinteisten asiantuntijatahojen on pidettävä huolta siitä, että niiden viesti on puettu ymmärrettävään ja tehokkaaseen muotoon. Joskus retoriikan tehokkuus saattaa ratkaista sen, kenen viestiin me luotamme. Ei ole väliä, kuinka hyvin esimerkiksi jokin tieto on tutkittu, mikäli sitä ei pystytä välittämään riittävän tehokkaalla retoriikalla.
Tutkielmassa tarkasteltiin useita kymmeniä eri medioissa syksyllä 2013 julkaistuja artikkeleja, jotka käsittelivät HPV-rokotetta. Tutkielmassa selvisi, että niin HPV-rokotteen puolesta kuin sitä vastaankin käytetään monipuolisesti erilaisia retorisia ja puhujan uskottavuutta lisääviä keinoja. Mielenkiintoinen huomio oli, ettei rokotteiden puolustajien ja vastustajien käyttämä retoriikka eroa kovinkaan paljoa toisistaan. Aineistosta löytyi myös lukuisia esimerkkejä, joissa rokotteiden vastustajat pyrkivät retorisilla keinoilla hakemaan yleisön hyväksyntää asiantuntijuudelleen. Tämä oli merkittävin ero, sillä rokotteita puolustivat pääsääntöisesti valmiiksi tunnustetut asiantuntijat, joiden ei ollut tarpeellista yrittää vakuuttaa yleisöä asiantuntijuudestaan.
Rokotteet tuntuvat olevan varsin polarisoiva aihe 2010-luvun Suomessa, mutta sekä puolustajien että vastustajien viesteissä on paljon yhtäläisyyksiä. Tutkielma osoittaa, että retoriikan merkitys rokotteista puhuttaessa ja kirjoitettaessa on merkittävä. Retoriikan keinoin pystytään muokkaamaan vaikutusta, jonka viesti saa vastaanottajassa aikaan. Internet ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet sen, että kenen tahansa on mahdollista saada viestinsä ja väittämänsä salamannopeasti hyvin suuren yleisön nähtäville. Siksi perinteisten asiantuntijatahojen on pidettävä huolta siitä, että niiden viesti on puettu ymmärrettävään ja tehokkaaseen muotoon. Joskus retoriikan tehokkuus saattaa ratkaista sen, kenen viestiin me luotamme. Ei ole väliä, kuinka hyvin esimerkiksi jokin tieto on tutkittu, mikäli sitä ei pystytä välittämään riittävän tehokkaalla retoriikalla.