Epätavallisia uravalintoja. Haastattelutukimus asiantuntijoista rauhanturvaajina
Vuorinen, Mikko (2008)
Vuorinen, Mikko
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työssä jaksamisesta on tullut eräs työelämän polttavimmista kysymyksistä. Psyykkisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot ovat viime vuosina hälyttävästi lisääntyneet. Työyhteisön kehittäminen vaatii työnantajalta kokonaisvaltaista tietoa ja ymmärrystä työntekijöiden valintoihin vaikuttavista tekijöistä. Tähän liittyen tarkastelin tässä tutkielmassa sitä, miksi joukko asiantuntijoita päätti katkaista uransa ja lähteä rauhanturvaajiksi tehtäviin, jotka eivät välttämättä lainkaan tukeneet heidän urakehitystään. Selvitin myös sitä, miten välivuosi vaikutti tällaisen työntekijän ajatuksiin työstä ja elämästä.
Haastatteluihin perustuvan tutkimuksen lähestymistapa oli narratiivinen. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin hyväksi piirteitä eri tutkimusmenetelmistä, mm. diskurssianalyysistä, grounded-teoriasta, sisällön analyysistä ja analyysitriangulaatiosta. Haastateltavien tekemien valintojen tarkastelussa haluttiin hyödyntää erilaisia motivaatioteorioita, lähinnä kognitiivisia tarve- ja prosessiteorioita.
Motivaatioteorioiden käyttö osoittautui kuitenkin lopulta ongelmalliseksi siksi, että kognitiivisissa teorioissa oletetaan, että ihminen tekee asioita vain saavuttaakseen jotakin. Haastattelut eivät kuitenkaan lainkaan tukeneet tätä: kenelläkään haastatelluista ei ollut selkeää tavoitetta tai syytä välivuodelleen. Päätös ei ollut pelkästään esim. työpaikan tai palkan sanelema, vaan hyvin monimutkainen henkilökohtainen ratkaisu.
Rauhanturvamissionsa jälkeen kaikki haastatellut olivat silti innokkaita palaamaan takaisin uraa rakentamaan. Heillä oli kuitenkin ollut vuoden ajan runsaasti aikaa miettiä elämäänsä, ja he kokivat saaneensa lisää rohkeutta tehdä yllättäviäkin valintoja.
Tutkimuksen lopuksi pohdin sitä, että työnantajien olisi syytä nykyistä herkemmällä korvalla kuunnella etenkin irtisanoutuvia työntekijöitään ja selvittää, mikä saa työntekijän lähtemään uusille urille.
Haastatteluihin perustuvan tutkimuksen lähestymistapa oli narratiivinen. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin hyväksi piirteitä eri tutkimusmenetelmistä, mm. diskurssianalyysistä, grounded-teoriasta, sisällön analyysistä ja analyysitriangulaatiosta. Haastateltavien tekemien valintojen tarkastelussa haluttiin hyödyntää erilaisia motivaatioteorioita, lähinnä kognitiivisia tarve- ja prosessiteorioita.
Motivaatioteorioiden käyttö osoittautui kuitenkin lopulta ongelmalliseksi siksi, että kognitiivisissa teorioissa oletetaan, että ihminen tekee asioita vain saavuttaakseen jotakin. Haastattelut eivät kuitenkaan lainkaan tukeneet tätä: kenelläkään haastatelluista ei ollut selkeää tavoitetta tai syytä välivuodelleen. Päätös ei ollut pelkästään esim. työpaikan tai palkan sanelema, vaan hyvin monimutkainen henkilökohtainen ratkaisu.
Rauhanturvamissionsa jälkeen kaikki haastatellut olivat silti innokkaita palaamaan takaisin uraa rakentamaan. Heillä oli kuitenkin ollut vuoden ajan runsaasti aikaa miettiä elämäänsä, ja he kokivat saaneensa lisää rohkeutta tehdä yllättäviäkin valintoja.
Tutkimuksen lopuksi pohdin sitä, että työnantajien olisi syytä nykyistä herkemmällä korvalla kuunnella etenkin irtisanoutuvia työntekijöitään ja selvittää, mikä saa työntekijän lähtemään uusille urille.