Suomalaisten teollisuusyritysten alihankintasuhteet Kiinassa. Tarkastelun kohteena yritystenvälinen luottamus, vuorovaikutus, yhteistyö ja sitoutuminen.
Vuoriheimo, Marika (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää minkä luonteisia alihankintasuhteita suomalaisilla teollisuusyrityksillä on Kiinassa. Lisäksi pyrittiin löytämään selittävät tekijät sille miksi suhteet ovat juuri kuvatunlaisia. Onko suhteiden kehitys Kiinassa samanlaista kuin länsimaissa, eli tiedonvaihtoa ja avoimuutta lisätään ja alihankkijoiden kilpailuttamista vähennetään? Vai pelottaako Kiinan menneisyys ja plagiointikulttuuri liiaksi suomalaisia yrityksiä?
Teoreettisessa osuudessa perehdyttiin ensin teollisten markkinoiden hankintatoimeen yleisellä tasolla. Seuraavaksi siirryttiin tutkimaan hankintasuhteita ja niiden kehittymisen vaiheita. Suhteille ominaiset elementit, luottamus, vuorovaikutus, yhteistyö ja sitoutuminen käytiin yksityiskohtaisesti läpi. Lopulta kartoitettiin Kiinan kulttuurin ja tuotantoteollisuuden erityispiirteitä, joilla saattoi olla merkitystä myös suomalaisten yritysten alihankintaan Kiinasta. Tutkielman empiirinen osuus suoritettiin case-tutkimuksena, jonka laadullinen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viiden yrityksen Kiinan hankinnoista vastaavia henkilöitä. Haastattelut suoritettiin teemahaastattelumetodilla.
Tulosten perusteella suuret suomalaiset teollisuusyritykset eivät uskaltaneet sitoutua kiinalaisiin toimittajiinsa kopiointipelon takia, vaikka resursseja olisi ollut hyvinkin tiiviisiin yhteistyösuhteisiin. Hankintoja hajautettiin useille eri toimittajille, yksittäisiltä toimittajilta ostettiin vain yksittäisiä osia ja sopimusvalmistussuhteet eivät olleet edes harkinnassa. Pienillä yrityksillä taas ei ollut resursseja panostaa Kiinan alihankintaansa ja hankinta hoidettiin joko agentin avustuksella tai hyvin vaatimattomin keinoin perinteisenä osto-myynti-suhteena.
Merkillepantavaa oli, että kiinalaista kulttuuria heikosti tunteneet haastateltavat tulkitsivat alihankkijoiden toimintaa suomalaisesta näkökulmasta. Tämä saattoi johtaa toimittajan käyttäytymisen väärään tulkintaan ja vähentää keskinäistä luottamusta. Kokemus ja tietämys Kiinan liiketoimintakulttuurista taas vastaavasti opettivat suhtautumaan alihankinnan ongelmatapauksiin eri tavalla. Huono laatu ja ala-arvoiset erät eivät välttämättä kertoneetkaan epäluotettavasta alihankkijasta, vaan siitä, että alihankkija ei oikeasti ymmärtänyt mitä siltä vaadittiin. Suomalaisen ostajan vastuu kiinalaisen alihankkijan ohjaamisessa oli suuri.
Teoreettisessa osuudessa perehdyttiin ensin teollisten markkinoiden hankintatoimeen yleisellä tasolla. Seuraavaksi siirryttiin tutkimaan hankintasuhteita ja niiden kehittymisen vaiheita. Suhteille ominaiset elementit, luottamus, vuorovaikutus, yhteistyö ja sitoutuminen käytiin yksityiskohtaisesti läpi. Lopulta kartoitettiin Kiinan kulttuurin ja tuotantoteollisuuden erityispiirteitä, joilla saattoi olla merkitystä myös suomalaisten yritysten alihankintaan Kiinasta. Tutkielman empiirinen osuus suoritettiin case-tutkimuksena, jonka laadullinen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viiden yrityksen Kiinan hankinnoista vastaavia henkilöitä. Haastattelut suoritettiin teemahaastattelumetodilla.
Tulosten perusteella suuret suomalaiset teollisuusyritykset eivät uskaltaneet sitoutua kiinalaisiin toimittajiinsa kopiointipelon takia, vaikka resursseja olisi ollut hyvinkin tiiviisiin yhteistyösuhteisiin. Hankintoja hajautettiin useille eri toimittajille, yksittäisiltä toimittajilta ostettiin vain yksittäisiä osia ja sopimusvalmistussuhteet eivät olleet edes harkinnassa. Pienillä yrityksillä taas ei ollut resursseja panostaa Kiinan alihankintaansa ja hankinta hoidettiin joko agentin avustuksella tai hyvin vaatimattomin keinoin perinteisenä osto-myynti-suhteena.
Merkillepantavaa oli, että kiinalaista kulttuuria heikosti tunteneet haastateltavat tulkitsivat alihankkijoiden toimintaa suomalaisesta näkökulmasta. Tämä saattoi johtaa toimittajan käyttäytymisen väärään tulkintaan ja vähentää keskinäistä luottamusta. Kokemus ja tietämys Kiinan liiketoimintakulttuurista taas vastaavasti opettivat suhtautumaan alihankinnan ongelmatapauksiin eri tavalla. Huono laatu ja ala-arvoiset erät eivät välttämättä kertoneetkaan epäluotettavasta alihankkijasta, vaan siitä, että alihankkija ei oikeasti ymmärtänyt mitä siltä vaadittiin. Suomalaisen ostajan vastuu kiinalaisen alihankkijan ohjaamisessa oli suuri.