Diakonia- ja sosiaalityöntekijän osaaminen johtamisen välineeksi
Voivalin, Kaarina (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa pyritään löytämään sellaisia diakonia- ja akuissosiaalityöntekijän osaamista kuvaavia tunnuslukuja ja mittareita, joilla näiden ammattialojen työntekijöiden osaamista voidaan mitata. Lisäksi perehdytään henkilöstötilinpäätökseen ja Balanced Scorecard -järjestelmään henkilöstön osaamisen dokumentoinnin mahdollisina asiakirjoina.
Tutkimustavoitteet edellyttivät, että tutkimuksen kuluessa saadaan vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä osaaminen on?
2. Mitä osaamista diakonia- ja aikuissosiaalityöntekijä työssään tarvitsee?
3. Miten osaaminen mitataan ja dokumentoidaan johdon työvälineeksi?
Tutkimusmetodina on käytetty käsitteiden analysointia diakonia- ja sosiaalityön viitekehyksessä. Analysoitavia käsitteitä ovat olleet tieto eri muodoissaan, diakonia- ja sosiaalityöntekijän osaaminen ja ammattitaito. Tutkimustuloksiin pääsemiseksi on tutkittu alan kirjallisuuden avulla diakonia- ja sosiaalityöntekijän työn eri ulottuvuuksia sekä kartoitettu sitä osaamista, jota he työssään käyttävät. Teemoittamalla osaamista ja työn tekemistä kuvaavia ilmaisuja, on saatu esiin työvälineitä, joilla työtä tehdään. Keskeinen diakonia- ja sosiaalityöntekijän työväline on arvojen, ammattitaidon ja ammattitiedon lisäksi vuorovaikutus.
Diakonia- ja sosiaalityön viitekehykseksi otettiin Paynen nimeämät sosiaalityöntekijän neljä roolia, jotka ovat luotettu, yhteyshenkilö, sovittelija ja puolestapuhuja. Tutkimuksen kuluessa ilmeni, että myös diakoniatyöntekijän työn elementit vastasivat tässä tutkimuksessa käytettyjen roolien sisältöjä.
Tiedon ja osaamisen elementtejä tutkittiin japanilaisten Nonakan ja Takeuchin näkemysten valossa. Heidän kehittämäänsä tiedon muodostuksen spiraalia käyttävät monet tiedon muodostuksesta kirjoittavat työelämän tutkijat. Takeuchin mukaan idän teollisuudessa on keskitytty uuden tiedon luomisen prosesseihin, kun taas lännessä yritysmaailma on ollut enemmänkin kiinnostunut tiedon mittaamisesta ja dokumentoinnista.
Nonaka ja Takeuchi ovat kehittäneeet menetelmiä, joilla autetaan hiljaisen tiedon yhdistymistä näkyvään tietoon, jolloin syntyy uusia oivalluksia. Vaativin tiedon johtamisen vaihe on, kun hiljainen tieto muutetaan metaforia ja analogioita tutkimalla näkyväksi tiedoksi. Näin muodostuneen uuden tiedon avulla työyhteisö voi luoda uusia innovatiivisia tuotteita.
Tämän tutkimuksen aiheena on diakonia- ja sosiaalityöntekijän tiedon mittaus ja dokumentointi. Työn johtopäätöksissä on todettu, että osaamista mittaavia tunnuslukuja on mahdollista löytää ominaisuuden osa-alueita tutkimalla. Esimerkiksi vuorovaikutuksen osa-alueita ovat keskustelu, empatia ja oman persoonan käyttö. Diakonia- ja sosiaalityöntekijän työn mittaamiseksi tarvittavien tunnuslukujen luominen vaatii myös esimerkiksi psykologian tietämystä. Esimerkkinä tästä voidaan pitää itsetunnon ominaisuuksien kartoittamista eri ominaisuuksien, kuten empatian, luovuuden ja motivaation avulla. Tunnusluvun löytäminen edellyttää useiden, toisiinsa kytkeytyvien tulkintaprosessien läpikäyntiä ja analysointia. Työ vaatii osa-alueiden löytämistä ja löydettyjen ominaisuuksien luovaa yhdistämistä uudelleen.
Tutkimustavoitteet edellyttivät, että tutkimuksen kuluessa saadaan vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä osaaminen on?
2. Mitä osaamista diakonia- ja aikuissosiaalityöntekijä työssään tarvitsee?
3. Miten osaaminen mitataan ja dokumentoidaan johdon työvälineeksi?
Tutkimusmetodina on käytetty käsitteiden analysointia diakonia- ja sosiaalityön viitekehyksessä. Analysoitavia käsitteitä ovat olleet tieto eri muodoissaan, diakonia- ja sosiaalityöntekijän osaaminen ja ammattitaito. Tutkimustuloksiin pääsemiseksi on tutkittu alan kirjallisuuden avulla diakonia- ja sosiaalityöntekijän työn eri ulottuvuuksia sekä kartoitettu sitä osaamista, jota he työssään käyttävät. Teemoittamalla osaamista ja työn tekemistä kuvaavia ilmaisuja, on saatu esiin työvälineitä, joilla työtä tehdään. Keskeinen diakonia- ja sosiaalityöntekijän työväline on arvojen, ammattitaidon ja ammattitiedon lisäksi vuorovaikutus.
Diakonia- ja sosiaalityön viitekehykseksi otettiin Paynen nimeämät sosiaalityöntekijän neljä roolia, jotka ovat luotettu, yhteyshenkilö, sovittelija ja puolestapuhuja. Tutkimuksen kuluessa ilmeni, että myös diakoniatyöntekijän työn elementit vastasivat tässä tutkimuksessa käytettyjen roolien sisältöjä.
Tiedon ja osaamisen elementtejä tutkittiin japanilaisten Nonakan ja Takeuchin näkemysten valossa. Heidän kehittämäänsä tiedon muodostuksen spiraalia käyttävät monet tiedon muodostuksesta kirjoittavat työelämän tutkijat. Takeuchin mukaan idän teollisuudessa on keskitytty uuden tiedon luomisen prosesseihin, kun taas lännessä yritysmaailma on ollut enemmänkin kiinnostunut tiedon mittaamisesta ja dokumentoinnista.
Nonaka ja Takeuchi ovat kehittäneeet menetelmiä, joilla autetaan hiljaisen tiedon yhdistymistä näkyvään tietoon, jolloin syntyy uusia oivalluksia. Vaativin tiedon johtamisen vaihe on, kun hiljainen tieto muutetaan metaforia ja analogioita tutkimalla näkyväksi tiedoksi. Näin muodostuneen uuden tiedon avulla työyhteisö voi luoda uusia innovatiivisia tuotteita.
Tämän tutkimuksen aiheena on diakonia- ja sosiaalityöntekijän tiedon mittaus ja dokumentointi. Työn johtopäätöksissä on todettu, että osaamista mittaavia tunnuslukuja on mahdollista löytää ominaisuuden osa-alueita tutkimalla. Esimerkiksi vuorovaikutuksen osa-alueita ovat keskustelu, empatia ja oman persoonan käyttö. Diakonia- ja sosiaalityöntekijän työn mittaamiseksi tarvittavien tunnuslukujen luominen vaatii myös esimerkiksi psykologian tietämystä. Esimerkkinä tästä voidaan pitää itsetunnon ominaisuuksien kartoittamista eri ominaisuuksien, kuten empatian, luovuuden ja motivaation avulla. Tunnusluvun löytäminen edellyttää useiden, toisiinsa kytkeytyvien tulkintaprosessien läpikäyntiä ja analysointia. Työ vaatii osa-alueiden löytämistä ja löydettyjen ominaisuuksien luovaa yhdistämistä uudelleen.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]