Konserniyhtiöiden välinen tuloksentasaus Euroopan unionin sisämarkkinoilla
Virtanen, Tapani (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu–tutkielman tavoitteena on tutkia konserniyhtiöiden välistä tuloksentasausta Euroopan unionin sisämarkkinoilla. Konserniyhtiöiden sisäisen osingonjaon lisäksi konsernit voivat tasata verovuoden tuloksensa tappiollisten ja voitollisten konserniyhtiöiden välillä EU-valtioiden kansallisen konserniverotusta koskevan lainsäädännön puitteissa. Verotettavien konserniyhtiöiden tuloksentasaus on järjestetty kolmella erilaisella tavalla EU-valtioissa. Näitä tapoja ovat konserniavustusjärjestelmä, group relief–järjestelmä sekä konsernien yhteisverotukseen perustuva järjestelmä.
Erityisen tutkimuksen kohteena ovat Pohjoismaiden EU-valtioiden, eli Suomen, Ruotsin ja Tanskan, konserniverotusjärjestelmät, koska pro gradu–tutkielman puitteissa ei ole mahdollista tutustua yksityiskohtaisesti kaikkien 27:n eri EU-valtion konserniverotus-järjestelmiin. Suomessa ja Ruotsissa konsernien tappiontasaus on mahdollista konserniavustusten kautta, kun taas Tanskassa käytössä on konsernien yhteisverotukseen perustuva järjestelmä. Tutkimuksessa selvisi, että Tanskan konserniverotusjärjestelmässä konserniverotuksen neutraliteetti toteutuu parhaiten suhteessa yhden yhtiön liiketoimintamuotoon, kun taas Suomessa tämä verotuksen neutraliteetti toteutuu kaikista huonoimmin vertailun kohteena olleista valtioista.
Tämän lisäksi tutkielmassa tutustutaan EU-oikeuden ja EU-valtioiden kansallisten lainsäädäntöjen välisiin ristiriitoihin koskien konsernien tuloksentasausta. Näitä ristiriitoja aiheuttavat EU:n primäärioikeuden artiklat koskien syrjintäkieltoa ja sisämarkkinavapauksia. Aiheesta on ollut useita oikeustapauksia silloisessa EY-tuomioistuimessa, mihin tutustutaan tässä tutkielmassa. Tutkielman lopussa tutustutaan myös Euroopan komission konserniverotuksen harmonisointipyrkimyksiin, millä pystyttäisiin ehkäisemään ongelmia, mitä EU-oikeuden ja kansallisen lainsäädännön ristiriidat ovat aiheuttaneet.
Erityisen tutkimuksen kohteena ovat Pohjoismaiden EU-valtioiden, eli Suomen, Ruotsin ja Tanskan, konserniverotusjärjestelmät, koska pro gradu–tutkielman puitteissa ei ole mahdollista tutustua yksityiskohtaisesti kaikkien 27:n eri EU-valtion konserniverotus-järjestelmiin. Suomessa ja Ruotsissa konsernien tappiontasaus on mahdollista konserniavustusten kautta, kun taas Tanskassa käytössä on konsernien yhteisverotukseen perustuva järjestelmä. Tutkimuksessa selvisi, että Tanskan konserniverotusjärjestelmässä konserniverotuksen neutraliteetti toteutuu parhaiten suhteessa yhden yhtiön liiketoimintamuotoon, kun taas Suomessa tämä verotuksen neutraliteetti toteutuu kaikista huonoimmin vertailun kohteena olleista valtioista.
Tämän lisäksi tutkielmassa tutustutaan EU-oikeuden ja EU-valtioiden kansallisten lainsäädäntöjen välisiin ristiriitoihin koskien konsernien tuloksentasausta. Näitä ristiriitoja aiheuttavat EU:n primäärioikeuden artiklat koskien syrjintäkieltoa ja sisämarkkinavapauksia. Aiheesta on ollut useita oikeustapauksia silloisessa EY-tuomioistuimessa, mihin tutustutaan tässä tutkielmassa. Tutkielman lopussa tutustutaan myös Euroopan komission konserniverotuksen harmonisointipyrkimyksiin, millä pystyttäisiin ehkäisemään ongelmia, mitä EU-oikeuden ja kansallisen lainsäädännön ristiriidat ovat aiheuttaneet.