Suomen valtion kotimaisen velan rakenteen muutos ja korkojen riippuvuussuhde vuosina 1991‒2006
Virolainen, Timo (2007)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa keskitytään Suomen kotimaisen valtionvelan rakenteen historialliseen kehitykseen ja korkotasojen riippuvuussuhteeseen vuosina 1991–2006. Tutkielman ensimmäisenä tavoitteena on analysoida Suomen valtionvelan rakenteellista murrosta 1990-luvun alusta lähtien aina nykyhetkeen. Toiseksi tavoitteena on tutkia, onko vuosien 1991–2006 valtionvelan rakenteellisilla järjestelyillä ja korkotasojen muutoksilla teorian mukaisia yhteyksiä.
Teoreettisen viitekehyksen alussa käsitellään valtionvelan yleistä teoriaa ja Suomen valtionvelan rakenteellista kokonaisuutta. Valtionvelan rakenne eritellään maturiteetin avulla. Teoriassa käsitellään myös korkojen merkitystä valtionvelan aikarakenteeseen odotushypoteesin, segmentoituneen markkina- ja likviditeettipreemioteorian kautta. Empiirinen tutkimus jakaantuu havainnollistavaan ja tilastolliseen osioon. Havainnollistavassa osiossa analysoidaan kuvioiden avulla tutkittavien lyhyiden ja pitkien korkojen sekä valittujen velkainstrumenttien: sarjaobligaatioiden, tuotto-obligaatioiden ja velkasitoumusten historiallista kehitystä. Tilastollisessa osiossa analysoidaan korkojen ja velkainstrumenttien korrelaatioita.
Tutkittavalla ajanjaksolla voidaan havaita, että velkainstrumenteista sarjaobligaatioiden merkitys kasvaa todella dominoivaksi valtiokonttorin valtionvelan hallinnoinnissa. Tutkielman merkittävin tulos on, että se osoittaa valtionvelan hallinnoinnin tapahtuneen sarjaobligaatioiden osalta rationaalisesti verraten korkojen vaihteluihin. Tuotto-obligaatioiden ja velkasitoumusten kohdalla velan hallinnointi ei ole optimaalista, mutta osittain epäonnistumiset näyttäisivät johtuvan valtionvelan rakenteen strategisista painotuksellisista valinnoista.
Teoreettisen viitekehyksen alussa käsitellään valtionvelan yleistä teoriaa ja Suomen valtionvelan rakenteellista kokonaisuutta. Valtionvelan rakenne eritellään maturiteetin avulla. Teoriassa käsitellään myös korkojen merkitystä valtionvelan aikarakenteeseen odotushypoteesin, segmentoituneen markkina- ja likviditeettipreemioteorian kautta. Empiirinen tutkimus jakaantuu havainnollistavaan ja tilastolliseen osioon. Havainnollistavassa osiossa analysoidaan kuvioiden avulla tutkittavien lyhyiden ja pitkien korkojen sekä valittujen velkainstrumenttien: sarjaobligaatioiden, tuotto-obligaatioiden ja velkasitoumusten historiallista kehitystä. Tilastollisessa osiossa analysoidaan korkojen ja velkainstrumenttien korrelaatioita.
Tutkittavalla ajanjaksolla voidaan havaita, että velkainstrumenteista sarjaobligaatioiden merkitys kasvaa todella dominoivaksi valtiokonttorin valtionvelan hallinnoinnissa. Tutkielman merkittävin tulos on, että se osoittaa valtionvelan hallinnoinnin tapahtuneen sarjaobligaatioiden osalta rationaalisesti verraten korkojen vaihteluihin. Tuotto-obligaatioiden ja velkasitoumusten kohdalla velan hallinnointi ei ole optimaalista, mutta osittain epäonnistumiset näyttäisivät johtuvan valtionvelan rakenteen strategisista painotuksellisista valinnoista.