TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN JULKISORGANISAATIOIDEN MENESTYSTEKIJÄNÄ: Kirjallisuuskatsaus 2002–2013 johtamisalan journaaleista
Vinni, Maarit (2015)
Vinni, Maarit
2015
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena oli työhyvinvoinnin johtaminen ja erityisesti se, millä keinoilla työhyvinvoinnin johtamista voidaan parantaa ja kehittää julkisorganisaatioiden strategiseksi menestystekijäksi. Tutkimusongelmat olivat: mitä tulee ottaa huomioon työhyvinvoinnin johtamisessa? Mikä työhyvinvoinnin johtamisessa on muuttunut 11 vuodessa? Tutkimuksen tavoite oli kartoittaa ja ymmärtää paremmin työhyvinvoinnin johtamista ja sen eri sisältöjä. Tutkimuskysymysten kautta etsittiin vastausta myös Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän esimiehille työhyvinvoinnin johtamisen tueksi.
Teoreettinen viitekehys koostui työhyvinvoinnin johtamisen sekä johtamisen teorioista. Näkökulma painottui työhyvinvoinnin johtaminen. Erityisesti kiinnosti löytää hyviä käytäntöjä, menestystekijöitä, joiden avulla esimies toteuttaa työhyvinvoinnin johtamista ja mahdollistaa työhyvinvoinnin kokemisen.
Menetelmänä oli systemaattinen pitkittäistutkimus ja kirjallisuuskatsaus vuosien 2002–2013 välissä tehdyistä työhyvinvoinnin johtamista koskevia tutkimuksista ja julkaisuista. Analysoituja julkaisuja oli 36. Ne olivat suomalaisia tutkimuksia johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Tämä tutkielma oli laadullinen, aikaisempaan kirjallisuuteen perustuva tutkimus. Tavoitteena oli tarkastella sitä, mitä pidettiin tärkeänä kunakin vuonna ja mitä yhteistä kaikissa tutkimuksissa ja julkaisuissa nostettiin esille.
Tutkimuksen tulosten mukaan tärkeimpinä menestystekijöinä nousee esiin kuusi elementtiä, joiden avulla esimies voi johtaa työhyvinvointia. Ensimmäinen elementti on vuorovaikutus, joka työhyvinvoinnin johtamisessa on erityisesti esimiehen ja henkilöstön välinen kommunikoinnin tapa. Esimies kuuntelee henkilöstöään ja rohkaisee vuorovaikutteiseen kommunikointiin. Toinen elementti on ammattitaidon arvostus, joka konkretisoituu johtamisessa siten, että esimies tunnustaa osaamisen ja kannustaa edelleen kehittymiseen. Kolmantena on palautteen antaminen. Se on olennaista työmotivaation ylläpitämiseksi ja osaamisen todentamisessa tehdyn työn aikana ja jälkeen. Neljäntenä elementtinä on esimiestyön vastuut ja mahdollisuudet, jotka ohjautuvat organisaation johdolta esimiehelle. Esimiehen tulee saada tietää, mitä häneltä odotetaan ja mistä asioista hän on vastuussa. Viidentenä elementtinä työhyvinvoinnin johtamisessa on oikeudenmukaisuus. Kun esimies toimii kaikin tavoin oikeudenmukaisesti johtaessaan henkilöstöään, hän mahdollistaa työhyvinvoinnin kokemisen. Kuudentena menestystekijänä työhyvinvoinnin johtamisessa on innovatiivisuus. Esimies tukee uusien ideoiden edelleen kehittämistä ja antaa rakentavaa palautetta sen realistisuudesta.
Teoreettinen viitekehys koostui työhyvinvoinnin johtamisen sekä johtamisen teorioista. Näkökulma painottui työhyvinvoinnin johtaminen. Erityisesti kiinnosti löytää hyviä käytäntöjä, menestystekijöitä, joiden avulla esimies toteuttaa työhyvinvoinnin johtamista ja mahdollistaa työhyvinvoinnin kokemisen.
Menetelmänä oli systemaattinen pitkittäistutkimus ja kirjallisuuskatsaus vuosien 2002–2013 välissä tehdyistä työhyvinvoinnin johtamista koskevia tutkimuksista ja julkaisuista. Analysoituja julkaisuja oli 36. Ne olivat suomalaisia tutkimuksia johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Tämä tutkielma oli laadullinen, aikaisempaan kirjallisuuteen perustuva tutkimus. Tavoitteena oli tarkastella sitä, mitä pidettiin tärkeänä kunakin vuonna ja mitä yhteistä kaikissa tutkimuksissa ja julkaisuissa nostettiin esille.
Tutkimuksen tulosten mukaan tärkeimpinä menestystekijöinä nousee esiin kuusi elementtiä, joiden avulla esimies voi johtaa työhyvinvointia. Ensimmäinen elementti on vuorovaikutus, joka työhyvinvoinnin johtamisessa on erityisesti esimiehen ja henkilöstön välinen kommunikoinnin tapa. Esimies kuuntelee henkilöstöään ja rohkaisee vuorovaikutteiseen kommunikointiin. Toinen elementti on ammattitaidon arvostus, joka konkretisoituu johtamisessa siten, että esimies tunnustaa osaamisen ja kannustaa edelleen kehittymiseen. Kolmantena on palautteen antaminen. Se on olennaista työmotivaation ylläpitämiseksi ja osaamisen todentamisessa tehdyn työn aikana ja jälkeen. Neljäntenä elementtinä on esimiestyön vastuut ja mahdollisuudet, jotka ohjautuvat organisaation johdolta esimiehelle. Esimiehen tulee saada tietää, mitä häneltä odotetaan ja mistä asioista hän on vastuussa. Viidentenä elementtinä työhyvinvoinnin johtamisessa on oikeudenmukaisuus. Kun esimies toimii kaikin tavoin oikeudenmukaisesti johtaessaan henkilöstöään, hän mahdollistaa työhyvinvoinnin kokemisen. Kuudentena menestystekijänä työhyvinvoinnin johtamisessa on innovatiivisuus. Esimies tukee uusien ideoiden edelleen kehittämistä ja antaa rakentavaa palautetta sen realistisuudesta.