Yritysvastuun yhteys yrityksen markkina-arvoon
Villa, Anna (2013)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Sijoittajan saatavilla on taloudellisen informaation lisäksi ei-taloudellista informaatiota. Yritysvastuu, joka koostuu alatasoilla ympäristö- ja sosiaalisesta suorituskyvystä sekä hyvästä hallintotavasta, on ei-taloudellista informaatiota. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella yritysvastuun näkymistä yritysten markkina-arvossa. Yritysvastuun mittarina olivat yritysvastuuarvioinnit, joita myös sijoittajat hyödyntävät päätöksenteossa.
Tutkimuksen otoksena oli OMX GES Sustainability -vastuullisuusindeksissä olevat suomalaiset pörssiyritykset ja ajankohta oli puoli vuotta ennen ja vuosi jälkeen indeksin julkaisun. Vastuullisuutta oli yrityskohtaisesti arvioitu GES Risk Rating -analyysissä. Arvioinnit yhdistettiin omavaraisuusasteeseen ja nettotulokseen, eli taloudelliseen informaatioon, Ohlsonin arvonmääritysmallissa. Markkina-arvon määrityksessä voi näin yhdistää kahta informaatiotyyppiä mallissa. Yritysten tarkastelussa huomioitiin toimialan vaikutus.
Tulokseksi saatiin yritysvastuun negatiivinen suhde markkina-arvoon. Alatasoilla tulos oli toisenlainen. Vaikka ympäristösuorituskyky oli negatiivisesti yhteydessä markkina-arvoon, sosiaalisen suorituskyvyn vaikutus oli positiivinen. Lisää vahvistusta tuloksille haettiin tarkastelun ajan rajaamisella indeksin julkaisun jälkeiselle ajalle. Tulosten rajoitteena oli pieni otoskoko sekä huonosti yritysvastuuarvioinneissa sijoittuneiden yritysten puuttuminen.
Tulokset kertovat yritysvastuun olevan arvorelevanttia ei-taloudellista informaatiota sijoittajille. Tämän ohella tulokset tukevat yritysvastuun tarkastelemista alatasoilla. Jos tarkastelun kohteena olisi ollut yritysvastuu kokonaisuutena, sosiaalisen suorituskyvyn positiivinen yhteys markkina-arvoon olisi jäänyt havaitsematta. Sosiaalinen suorituskyky voidaan edelleen jakaa työntekijöiden, asiakkaiden sekä yhteiskunnallisten asioiden käsittelyyn. Suunta tulevalle tutkimukselle on selvittää näiden yhä pienempien kokonaisuuksien vaikutus markkina-arvoon suomalaisyrityksillä.
Tutkimuksen otoksena oli OMX GES Sustainability -vastuullisuusindeksissä olevat suomalaiset pörssiyritykset ja ajankohta oli puoli vuotta ennen ja vuosi jälkeen indeksin julkaisun. Vastuullisuutta oli yrityskohtaisesti arvioitu GES Risk Rating -analyysissä. Arvioinnit yhdistettiin omavaraisuusasteeseen ja nettotulokseen, eli taloudelliseen informaatioon, Ohlsonin arvonmääritysmallissa. Markkina-arvon määrityksessä voi näin yhdistää kahta informaatiotyyppiä mallissa. Yritysten tarkastelussa huomioitiin toimialan vaikutus.
Tulokseksi saatiin yritysvastuun negatiivinen suhde markkina-arvoon. Alatasoilla tulos oli toisenlainen. Vaikka ympäristösuorituskyky oli negatiivisesti yhteydessä markkina-arvoon, sosiaalisen suorituskyvyn vaikutus oli positiivinen. Lisää vahvistusta tuloksille haettiin tarkastelun ajan rajaamisella indeksin julkaisun jälkeiselle ajalle. Tulosten rajoitteena oli pieni otoskoko sekä huonosti yritysvastuuarvioinneissa sijoittuneiden yritysten puuttuminen.
Tulokset kertovat yritysvastuun olevan arvorelevanttia ei-taloudellista informaatiota sijoittajille. Tämän ohella tulokset tukevat yritysvastuun tarkastelemista alatasoilla. Jos tarkastelun kohteena olisi ollut yritysvastuu kokonaisuutena, sosiaalisen suorituskyvyn positiivinen yhteys markkina-arvoon olisi jäänyt havaitsematta. Sosiaalinen suorituskyky voidaan edelleen jakaa työntekijöiden, asiakkaiden sekä yhteiskunnallisten asioiden käsittelyyn. Suunta tulevalle tutkimukselle on selvittää näiden yhä pienempien kokonaisuuksien vaikutus markkina-arvoon suomalaisyrityksillä.