IRTISANOMISOIKEUS JA LOJALITEETTIPERIAATE - Koherenssi vai konflikti?
Viljakainen, Henna (2012)
Viljakainen, Henna
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Muutokset liiketoimintaympäristössä sekä uusien sopimusteorioiden synty ovat muuttaneet myös sopimuskäsitystä ja sopimusoikeuden alaa. Lojaliteettiperiaatteen korostuneen painoarvon myötä myöskään sopimuksen päättymistä ei voida enää arvioida klassiseen tapaan. Tutkielman keskeinen jännite muodostuukin lojaliteettiperiaatteen sopimussuhteelle asettamien vaatimusten sekä vapaan irtisanomisoikeuden välille. Sopimuksen irtisanominen synnyttää usein ristiriidan, jossa lojaliteettiperiaatteesta johtuva oikeuksien rajoittaminen johtaa paitsi sopimuspuolten väliseen intressivertailuun, myös irtisanomisvapauden ja osapuolten välisestä suhteesta johdettavien lojaliteettivaatimusten vastakkainasetteluun.
Tutkielma pyrkii tarkastelemaan irtisanomisoikeutta oikeusinstituutiona sekä niitä tekijöitä, jotka rajoittavat vapaata irtisanomisoikeutta. Yleisen tarkastelun lisäksi tavoitteena on tarkastella irtisanomisoikeutta lojaliteettiperiaatteen valossa sekä pyrkiä luomaan lojaliteettiperiaatteesta väline irtisanomisen kontrolloimiseksi. Tutkimuskysymyksenä on, miten lojaliteettiperiaate ilmenee sopimusten irtisanomistilanteissa? Alakysymyksiksi voidaan asettaa seuraavat: Mitä tarkoitetaan sopimuksen irtisanomisvapaudella? Mitkä tekijät rajoittavat irtisanomisvapautta? Millaisissa tilanteissa sopimuksia voidaan irtisanoa? Miten irtisanomista voidaan sopimusehtoisesti hallita? Miten sopimussuhteen tosiseikasto vaikuttaa irtisanomisoikeuden arviointiin?
Vallitsevan oikeusdoktriinin mukainen vapaa irtisanomisoikeus soveltuu käytännössä vain harvoin. Periaatetta rajoittavat käytännön tasolla useat sopimussuhteista johdettavat ominaispiirteet. Lojaliteettiperiaatteen on katsottu korostuvan sekä sopimussuhdekohtaisten investointien, sopimuksen keston että sopimuksen tavoitteiden merkityksen taustalla osana irtisanomistilanteiden arviointia. Tutkielmassa on esitetty, että lähtökohtaisesti pitkäkestoisissa sopimuksissa noudatettaviksi tulevat sekä lojaliteettiperiaate että vapaa irtisanomisoikeus. Kunkin tapauksen yksittäispiirteiden perusteella tasapainoa periaatteiden välillä voidaan kuitenkin horjuttaa. Tutkielman perusteella on selvää, että vaikka oikeusperiaatteet käytännössä ohjaavat sopimusoikeutta vastakkaisiin suuntiin, periaatteiden yhteensovittaminen on kuitenkin mahdollista.
Tutkielma pyrkii tarkastelemaan irtisanomisoikeutta oikeusinstituutiona sekä niitä tekijöitä, jotka rajoittavat vapaata irtisanomisoikeutta. Yleisen tarkastelun lisäksi tavoitteena on tarkastella irtisanomisoikeutta lojaliteettiperiaatteen valossa sekä pyrkiä luomaan lojaliteettiperiaatteesta väline irtisanomisen kontrolloimiseksi. Tutkimuskysymyksenä on, miten lojaliteettiperiaate ilmenee sopimusten irtisanomistilanteissa? Alakysymyksiksi voidaan asettaa seuraavat: Mitä tarkoitetaan sopimuksen irtisanomisvapaudella? Mitkä tekijät rajoittavat irtisanomisvapautta? Millaisissa tilanteissa sopimuksia voidaan irtisanoa? Miten irtisanomista voidaan sopimusehtoisesti hallita? Miten sopimussuhteen tosiseikasto vaikuttaa irtisanomisoikeuden arviointiin?
Vallitsevan oikeusdoktriinin mukainen vapaa irtisanomisoikeus soveltuu käytännössä vain harvoin. Periaatetta rajoittavat käytännön tasolla useat sopimussuhteista johdettavat ominaispiirteet. Lojaliteettiperiaatteen on katsottu korostuvan sekä sopimussuhdekohtaisten investointien, sopimuksen keston että sopimuksen tavoitteiden merkityksen taustalla osana irtisanomistilanteiden arviointia. Tutkielmassa on esitetty, että lähtökohtaisesti pitkäkestoisissa sopimuksissa noudatettaviksi tulevat sekä lojaliteettiperiaate että vapaa irtisanomisoikeus. Kunkin tapauksen yksittäispiirteiden perusteella tasapainoa periaatteiden välillä voidaan kuitenkin horjuttaa. Tutkielman perusteella on selvää, että vaikka oikeusperiaatteet käytännössä ohjaavat sopimusoikeutta vastakkaisiin suuntiin, periaatteiden yhteensovittaminen on kuitenkin mahdollista.