Harkinnanvaraisten erien yhteys tilintarkastajan konsultointipalkkioihin ja riippumattomuuteen
Viitanen, Heli (2008)
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko tilintarkastajalle maksettujen konsultointipalkkioiden määrällä yhteyttä yrityksen harkinnanvaraisten erien määrään. Tilintarkastajan kokonaispalkkiot haluttiin ottaa tarkasteluun mukaan sen vuoksi, että aikaisemman tutkimuksen perusteella kokonaispalkkiot mahdollisesti antaisivat luotettavamman kuvan tilintarkastajan riippumattomuuden vaarantumisesta. Harkinnanvaraisia eriä on usein käytetty kuvaamaan yrityksen tuloksen manipuloinnin määrää. Tässäkin tutkielmassa tuloksen manipulointia käsiteltiin sekä aikaisemman tutkimuksen pohjalta että tutkimustulosten tulkinnan yhteydessä, mutta tilintarkastajan riippumattomuus ja palkkiot säilyivät silti pääasiallisina tutkimuskohteina.
Tutkielman aihepiiristä on tehty runsaasti aikaisempaa tutkimusta. Teoriaosuudessa haluttiin keskittyä mahdollisimman uusiin tutkimuksiin jo tutkielman laajuuden rajoittamisenkin kannalta. Tästä johtuen teoriamateriaaliin otettiin mukaan vain muutamia historiallisesti merkittäviä tutkimuksia.
Tutkielmassa muodostettiin kaksi tutkimushypoteesia. Ensimmäisellä hypoteesilla haluttiin selvittää konsultointipalkkioiden yhteys harkinnanvaraisiin eriin, kun taas toisella hypoteesilla pyrittiin saamaan selvyyttä siihen, ovatko kokonaispalkkiot oikeampi mittari tilintarkastajan riippumattomuudelle. Hypoteeseja testattiin yhdysvaltalaisella aineistolla, johon sisältyi 1090 Russell3000 -indeksiin kuuluvaa yritystä. Hypoteesien testaamiseen käytettiin usean muuttujan lineaarista regressioanalyysia. Harkinnanvaraiset erät määritettiin tässä tutkielmassa Jonesin (1991) kehittämän mallin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että konsultointipalkkioilla ei ollut yhteyttä yritysten harkinnanvaraisiin eriin, mutta kokonaispalkkioilla puolestaan oli. Tämänkin tutkielman tulokset antoivat siis vahvistusta aikaisempaan tutkimukseen, jonka mukaan pelkät konsultointipalkkiot eivät välttämättä ole uhka tilintarkastajan riippumattomuudelle, mutta asiakkaan kokonaistaloudellinen merkitys tilintarkastajalle olisi syytä huomioida riippumattomuutta mitattaessa.
Tutkielman aihepiiristä on tehty runsaasti aikaisempaa tutkimusta. Teoriaosuudessa haluttiin keskittyä mahdollisimman uusiin tutkimuksiin jo tutkielman laajuuden rajoittamisenkin kannalta. Tästä johtuen teoriamateriaaliin otettiin mukaan vain muutamia historiallisesti merkittäviä tutkimuksia.
Tutkielmassa muodostettiin kaksi tutkimushypoteesia. Ensimmäisellä hypoteesilla haluttiin selvittää konsultointipalkkioiden yhteys harkinnanvaraisiin eriin, kun taas toisella hypoteesilla pyrittiin saamaan selvyyttä siihen, ovatko kokonaispalkkiot oikeampi mittari tilintarkastajan riippumattomuudelle. Hypoteeseja testattiin yhdysvaltalaisella aineistolla, johon sisältyi 1090 Russell3000 -indeksiin kuuluvaa yritystä. Hypoteesien testaamiseen käytettiin usean muuttujan lineaarista regressioanalyysia. Harkinnanvaraiset erät määritettiin tässä tutkielmassa Jonesin (1991) kehittämän mallin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että konsultointipalkkioilla ei ollut yhteyttä yritysten harkinnanvaraisiin eriin, mutta kokonaispalkkioilla puolestaan oli. Tämänkin tutkielman tulokset antoivat siis vahvistusta aikaisempaan tutkimukseen, jonka mukaan pelkät konsultointipalkkiot eivät välttämättä ole uhka tilintarkastajan riippumattomuudelle, mutta asiakkaan kokonaistaloudellinen merkitys tilintarkastajalle olisi syytä huomioida riippumattomuutta mitattaessa.