#picoftheweek #giantpanda. Instagramin mahdollisuudet kansalaisjärjestöjen strategisessa viestinnässä
Hokkanen, Maria (2017)
Hokkanen, Maria
2017
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia sosiaalisen median palvelu Instagram tarjoaa kansalaisjärjestöjen strategisen viestinnän toteuttamiseen. Tarkastelen ympäristöjärjestö World Wide Fundin Instagram-viestintää aikaväliltä 1.1.–31.12.2016, jolloin järjestön kansainvälisellä Instagram-tilillä on julkaistu yhteensä 312 kuvaa, joista varsinaiseen analyysiin on valittu käyttäjien tykkäyksiin perustuen yhteensä 30. Lisäksi aineistoon kuuluu World Wide Fundin toiminta-ajatusta esittelevä verkkosivu.
Menetelmänä on Barthesin visuaaliseen semiotiikkaan perustuen kolmen tason semioottinen kuva-analyysi, jossa tarkastellaan kuvien denotatiivista, konnotatiivista ja henkilökohtaista tasoa. Semioottisten piirteiden perusteella analyysissä muodostettiin kolme viestinnän strategista teemaa, jotka olivat eläinten suojelu, luonnonsuojelu ja ilmastonmuutos. Lisäksi tarkasteltiin eniten ja vähiten tykkäyksiä saaneiden kuvien merkittäviä eroavaisuuksia, joista muodostui neljä eri kategoriaa: toimijat, tunteet, tulkinta ja valokuvauksellisuus. Visuaalisen sisällön vertailussa havaittiin, että World Wide Fundin Instagram-viestinnän ympärille muodostuva yhteisöllisyys keskittyy tykkäysmääriin perustuen enemmän eläinkunnan biodiversiteetin ylläpitämiseen kuin hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Kansalaisjärjestöjen strategisen viestinnän välineeksi Instagram soveltuu parhaiten, kun visuaalisuutta halutaan hyödyntää järjestöjen toiminnalle merkittävän yhteisöllisyyden ylläpitämisessä ja rakentamisessa. Tutkimukseni osoittaa, että kuvat vaikuttavat voimakkaimmin, kun niillä pyritään konkretisoimaan julkaisun aihetta ja vaikuttamaan katsojan tunteisiin kuvan tiedostamattomalla tasolla. Myös kuvien helppo ja nopea tulkittavuus on erityisen tärkeää Instagramissa. Haasteeksi taas muodostuu informaation jakaminen. Instagram tarjoaa potentiaalisen kanavan erityisesti nuorten yhteiskunnalliselle osallistamiselle. Kuviin ja videoihin perustuvat yhteisölliset palvelut vaikuttavat olevan kasvava trendi, joten visuaalisen viestinnän strategista suunnittelua kaivataan nyt ja tulevaisuudessa.
Menetelmänä on Barthesin visuaaliseen semiotiikkaan perustuen kolmen tason semioottinen kuva-analyysi, jossa tarkastellaan kuvien denotatiivista, konnotatiivista ja henkilökohtaista tasoa. Semioottisten piirteiden perusteella analyysissä muodostettiin kolme viestinnän strategista teemaa, jotka olivat eläinten suojelu, luonnonsuojelu ja ilmastonmuutos. Lisäksi tarkasteltiin eniten ja vähiten tykkäyksiä saaneiden kuvien merkittäviä eroavaisuuksia, joista muodostui neljä eri kategoriaa: toimijat, tunteet, tulkinta ja valokuvauksellisuus. Visuaalisen sisällön vertailussa havaittiin, että World Wide Fundin Instagram-viestinnän ympärille muodostuva yhteisöllisyys keskittyy tykkäysmääriin perustuen enemmän eläinkunnan biodiversiteetin ylläpitämiseen kuin hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Kansalaisjärjestöjen strategisen viestinnän välineeksi Instagram soveltuu parhaiten, kun visuaalisuutta halutaan hyödyntää järjestöjen toiminnalle merkittävän yhteisöllisyyden ylläpitämisessä ja rakentamisessa. Tutkimukseni osoittaa, että kuvat vaikuttavat voimakkaimmin, kun niillä pyritään konkretisoimaan julkaisun aihetta ja vaikuttamaan katsojan tunteisiin kuvan tiedostamattomalla tasolla. Myös kuvien helppo ja nopea tulkittavuus on erityisen tärkeää Instagramissa. Haasteeksi taas muodostuu informaation jakaminen. Instagram tarjoaa potentiaalisen kanavan erityisesti nuorten yhteiskunnalliselle osallistamiselle. Kuviin ja videoihin perustuvat yhteisölliset palvelut vaikuttavat olevan kasvava trendi, joten visuaalisen viestinnän strategista suunnittelua kaivataan nyt ja tulevaisuudessa.