Yrityksen sukupolvenvaihdos erityisesti verovaikutuksia silmällä pitäen

Abstract

Yrityksen sukupolvenvaihdoksen onnistunut toteuttaminen vaatii aina yksilöllistä suunnittelua. Verotus ei ole vähäisin sukupolvenvaihdokseen liittyvistä ongelmista. Jos veroseuraamuksia ei selvitetä huolella, saattaa yritystoiminnan jatkaminen vaarantua. Tässä tutkielmassa olen pyrkinyt selvittämään yrityksen sukupolvenvaihdoksen keskeisimmät veroseuraamuksia aiheuttavat tekijät, sekä tunnistamaan eri vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi mahdollisimman pienin verokustannuksin niin luopujan, yrityksen kuin jatkajan näkökulmasta.

Tutkielma perustuu voimassaolevaan lakiin, ja sen tulkintaan. Verohallituksen 24.6.2004 antama ohje "Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa" selkiinnytti verotuskäytäntöä monilta osin, mutta sitä voidaan pitää silti vain ohjeellisena. Viimeisen tulkinnan verolaeista antaa Korkein hallinto-oikeus. Sen vuoksi tässä tutkielmassa on runsaasti viittauksia KHO:n oikeustapauksiin. Aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta päälähteenä on käytetty Raimo Immosen ja Juha Lindgrenin teosta "Onnistunut sukupolvenvaihdos".

Verojen minimointimahdollisuudet ovat niukkoja, jos sukupolvenvaihdos jää yrittäjän kuoleman jälkeen tapahtuvaksi. Yrittäjän eläessä tapahtuva sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa useammasta eri vaihtoehdosta valitsemalla, ja myös verosuunnittelulle on enemmän sijaa. Yleensä sukupolvenvaihdos kannattaa toteuttaa niin, että PerVL:n ja TVL:n huojennukset voidaan hyödyntää. Lahjanluontoinen kauppa on paljon käytetty toteuttamistapa juuri huojennusten hyödyntämisen takia. Kohtuullinen kauppahinta yleensä turvaa myös riittävästi luopujan toimeentuloa ja antaa silti jatkajalle edellytyksiä yrityksen jatkamiseen ja kehittämiseen.