Digitaalinen tallenne ja välitön julkinen valta: Tutkimus viranomaisen digitaalisen tallenteen julkisuudesta
Viinamäki, Noora (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Turvallisuusviranomaiset käyttävät toimintansa dokumentoimiseen erilaisia digitaalisia tallennusvälineitä, joilla pyritään luomaan objektiivinen kuva tilannepaikan tapahtumista. Aikaisemmin viranomainen on tallentanut tapahtumapaikan olosuhteita vain jälkikäteen, mutta kehittyneen teknologian myötä tallennus on laajentunut myös itse toiminnan dokumentoimiseen. Dokumentoinnista syntyvä digitaalinen tallenne on haasteellista määritellä salaiseksi tai julkiseksi, koska tallenteen sisältämä tieto on erilaista ja eri muodossa kuin perinteisen paperisen asiakirjan.
Tämän tutkimuksen lähtökohtana on viranomaisen tuottaman digitaalisen materiaalin julkisen ja salassa pidettävän tiedon välisen rajan ja ulottuvuuksien tutkiminen. Julkisuusperiaatteen lähtökohtana on viranomaisen asiakirjan julkisuus (PL 12 §), ja vaikka laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta tunnistaa digitaaliset tallenteet lain soveltamisalaan, ei tallenteen julkisuuden määrittely ole aina yksiselitteistä. Tutkimusongelma kiteytyy kysymykseen, onko välittömän julkisen vallan käytön yhteydessä syntyvä digitaalinen materiaali julkista. Tutkimuksessa sivutaan myös tallenteen muodostamiseen liittyviä toimivaltakysymyksiä sekä tiedon jakamiseen ja viranomaisyhteistyöhön liittyviä seikkoja.
Kyseessä on oikeusdogmaattinen tutkimus, jossa tarkastellaan vallitsevan lainsäädännön vaikutuksia käytännön toimintatapoihin sekä nykyisen julkisuuslainsäädännön soveltuvuutta tallenteiden muodostamalle erikoisalalle. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu julkisuuslaista sekä viranomaisia koskevasta erityislainsäädännöstä, mutta myös oikeuskäytännöstä sekä hallituksen esitöistä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että digitaaliset tallenteet muodostavat pääsääntöisesti viranomaisen asiakirjan, jolloin tallenteisiin sovelletaan julkisuuslakia, ja tallenteella olevan tiedon julkisuus ja salassapito tulee arvioida tallenteen sisältämän tiedon perusteella tapauskohtaisesti. Oleellista on myös laillisuus- ja tarkoitussidonnaisuusperiaatteen noudattaminen niin tallenteen muodostamisessa kuin säilyttämisessä. Tutkimuksessa havaittiin myös epäselvyyksiä, joiden merkitys tulisi ajantasaistaa lainsäätäjän kannanotossa.
Tämän tutkimuksen lähtökohtana on viranomaisen tuottaman digitaalisen materiaalin julkisen ja salassa pidettävän tiedon välisen rajan ja ulottuvuuksien tutkiminen. Julkisuusperiaatteen lähtökohtana on viranomaisen asiakirjan julkisuus (PL 12 §), ja vaikka laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta tunnistaa digitaaliset tallenteet lain soveltamisalaan, ei tallenteen julkisuuden määrittely ole aina yksiselitteistä. Tutkimusongelma kiteytyy kysymykseen, onko välittömän julkisen vallan käytön yhteydessä syntyvä digitaalinen materiaali julkista. Tutkimuksessa sivutaan myös tallenteen muodostamiseen liittyviä toimivaltakysymyksiä sekä tiedon jakamiseen ja viranomaisyhteistyöhön liittyviä seikkoja.
Kyseessä on oikeusdogmaattinen tutkimus, jossa tarkastellaan vallitsevan lainsäädännön vaikutuksia käytännön toimintatapoihin sekä nykyisen julkisuuslainsäädännön soveltuvuutta tallenteiden muodostamalle erikoisalalle. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu julkisuuslaista sekä viranomaisia koskevasta erityislainsäädännöstä, mutta myös oikeuskäytännöstä sekä hallituksen esitöistä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että digitaaliset tallenteet muodostavat pääsääntöisesti viranomaisen asiakirjan, jolloin tallenteisiin sovelletaan julkisuuslakia, ja tallenteella olevan tiedon julkisuus ja salassapito tulee arvioida tallenteen sisältämän tiedon perusteella tapauskohtaisesti. Oleellista on myös laillisuus- ja tarkoitussidonnaisuusperiaatteen noudattaminen niin tallenteen muodostamisessa kuin säilyttämisessä. Tutkimuksessa havaittiin myös epäselvyyksiä, joiden merkitys tulisi ajantasaistaa lainsäätäjän kannanotossa.