"Oppisi edes oman alan sanastoa" - En fallstudie om integrerade kurser i svenska vid Tammerfors tekniska universitet
Vihonen, Maiju (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa yliopisto-opiskelijoiden mielipiteitä rinnakkaisesti tapahtuvasta ruotsin kielen ja oman alan oppiaineen integroidusta opetuksesta. Aineistona tässä tutkimuksessa on käytetty Tampereen teknillisen yliopiston kielikeskuksen opiskelijapalautteita, jotka on kerätty syksyn 2014 ruotsin kurssien päätteeksi. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin kuvailua, luokittelua ja teemoittelua. Tutkimusta varten kerättiin teoriaa kielen ja oppiaineen integroinnista. Pääpainona on erityisesti kielen ja oppiaineen integrointi korkeakouluissa. Tämän lisäksi tutkimuksessa käsitellään palautteen antamista ja opiskelijapalautetta.
Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, kuinka hyvin opiskelijat oppivat oppiainetta ja kieltä virkamiesruotsin kurssin aikana. Virkamiesruotsin tarkoituksena korkeakouluissa on muun muassa oppia oman alan sanastoa ja termistöä ruotsiksi. Tuloksissa käy ilmi, että opiskelijoiden motivaatio oppimiseen ja käsitys omasta kielenoppimisesta kurssin aikana riippuu substanssikurssin valinnasta sekä opintosuunnasta. Substanssikurssin ollessa mielenkiintoinen opiskelijat kokevat, että kielen kurssi on haastava ja motivoi opiskelemaan. Tällöin opiskelijat oppivat sekä kieltä että aihetta CLIL -periaatteiden mukaisesti. Jos taas substanssikurssi on jollain tapaa epäsopiva opiskelijoiden näkökulmasta tai ei liity omaan alaan, ei kielen eikä substanssin opetuksesta saada tarvittavaa hyötyä. Tällöin opiskelijat eivät edes koe, että he oppivat jotain uutta kielen kurssilla.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että kielen ja oppiaineen integrointia pitää kehittää, jotta opiskelijoilla olisi paremmat mahdollisuudet oppia oman alan sanastoa. Kielen ja oppiaineen integroinnissa pitää ottaa huomioon oppiaineen kurssin haasteellisuus ja sopivuus opiskelijan näkökulmasta. Eri koulutusalojen opiskelijoita ei voida laittaa samalle kurssille, koska oman alan sanaston harjoittelu jää tällöin erittäin suppeaksi.
Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, kuinka hyvin opiskelijat oppivat oppiainetta ja kieltä virkamiesruotsin kurssin aikana. Virkamiesruotsin tarkoituksena korkeakouluissa on muun muassa oppia oman alan sanastoa ja termistöä ruotsiksi. Tuloksissa käy ilmi, että opiskelijoiden motivaatio oppimiseen ja käsitys omasta kielenoppimisesta kurssin aikana riippuu substanssikurssin valinnasta sekä opintosuunnasta. Substanssikurssin ollessa mielenkiintoinen opiskelijat kokevat, että kielen kurssi on haastava ja motivoi opiskelemaan. Tällöin opiskelijat oppivat sekä kieltä että aihetta CLIL -periaatteiden mukaisesti. Jos taas substanssikurssi on jollain tapaa epäsopiva opiskelijoiden näkökulmasta tai ei liity omaan alaan, ei kielen eikä substanssin opetuksesta saada tarvittavaa hyötyä. Tällöin opiskelijat eivät edes koe, että he oppivat jotain uutta kielen kurssilla.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että kielen ja oppiaineen integrointia pitää kehittää, jotta opiskelijoilla olisi paremmat mahdollisuudet oppia oman alan sanastoa. Kielen ja oppiaineen integroinnissa pitää ottaa huomioon oppiaineen kurssin haasteellisuus ja sopivuus opiskelijan näkökulmasta. Eri koulutusalojen opiskelijoita ei voida laittaa samalle kurssille, koska oman alan sanaston harjoittelu jää tällöin erittäin suppeaksi.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]