Die Heimkehrer in der deutschen Nachkriegsliteratur am Beispiel von Heinrich Bölls Der Engel schwieg, Walter Kolbenhoffs Heimkehr in die Fremde und Wolfgang Borcherts Draußen vor der Tür
Vierimaa, Teemu (2013)
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella kotiinpalaajien yhteiskuntaan integroitumista ja identiteettien hahmottumista sekä toisen maailmansodan jälkeisen saksalaisen kirjallisuuden yhteiskuntakriittisyyttä kolmen kaunokirjallisen teoksen avulla. Tutkielman aineistona ovat Heinrich Böllin Der Engel schwieg (1992), Walter Kolbenhoffin Heimkehr in die Fremde (1949) ja Wolfgang Borchertin Draußen vor der Tür (1947).
Teoriaosiossa määriteltiin analyysille olennaisia käsitteitä. Kotiinpalaajia määriteltäessä esiteltiin näkemyksiä, joiden mukaan sodassa taistelleet kokivat eniten vaikeuksia integroitumisessa. Integraatiota ja identiteettiä käsiteltäessä painotettiin, että integraation onnistumisen kannalta identiteetin säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.
Analyysi osoitti, että teoksissa esiintyvät henkilöhahmot kokivat yhteiskuntaan integroitumisen haasteelliseksi. Erityisen vaikeassa asemassa olivat sodassa taistelleet henkilöhahmot, jotka sodan aiheuttamien traumojen takia kokivat huomattavasti enemmän vaikeuksia. Henkilöhahmojen identiteettejä tarkastellessa ilmeni, että identiteettiongelmien kanssa kamppailevien henkilöhahmojen kohdalla myös integroituminen koitui haastavaksi. Sodassa taistelleet henkilöhahmot huomioon ottaen traumaattisilla kokemuksilla oli yhteys myös identiteetteihin liittyviin ongelmiin. Analyysi vahvisti täten teoriaosiossa esitetyt näkemykset kotiinpalaajista sekä integraation ja identiteetin suhteesta. Yhteiskuntakriittisyyttä tarkasteltaessa tuli todistettua, että teokset sisältävät kriittistä kerrontaa ja edustavat täten tyypillistä toisen maailmansodan jälkeistä saksalaista kaunokirjallisuutta erilaisin kritiikin tyylein. Kirjailijat toivat teoksissaan esille omia yhteiskunnallisia näkemyksiään ja erityisesti päähenkilöt toimivat mielipiteiden välittäjinä. Heinrich Böllin teoksessa oli tulkittavissa uskonnollisin viittauksin sävytettyä kriittisyyttä, Walter Kolbenhoff kritisoi yhteiskuntaa poliittisin kannanotoin ja Wolfgang Borchertin teosta leimasi pessimistinen, kriittinen kerronta.
Teoriaosiossa määriteltiin analyysille olennaisia käsitteitä. Kotiinpalaajia määriteltäessä esiteltiin näkemyksiä, joiden mukaan sodassa taistelleet kokivat eniten vaikeuksia integroitumisessa. Integraatiota ja identiteettiä käsiteltäessä painotettiin, että integraation onnistumisen kannalta identiteetin säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.
Analyysi osoitti, että teoksissa esiintyvät henkilöhahmot kokivat yhteiskuntaan integroitumisen haasteelliseksi. Erityisen vaikeassa asemassa olivat sodassa taistelleet henkilöhahmot, jotka sodan aiheuttamien traumojen takia kokivat huomattavasti enemmän vaikeuksia. Henkilöhahmojen identiteettejä tarkastellessa ilmeni, että identiteettiongelmien kanssa kamppailevien henkilöhahmojen kohdalla myös integroituminen koitui haastavaksi. Sodassa taistelleet henkilöhahmot huomioon ottaen traumaattisilla kokemuksilla oli yhteys myös identiteetteihin liittyviin ongelmiin. Analyysi vahvisti täten teoriaosiossa esitetyt näkemykset kotiinpalaajista sekä integraation ja identiteetin suhteesta. Yhteiskuntakriittisyyttä tarkasteltaessa tuli todistettua, että teokset sisältävät kriittistä kerrontaa ja edustavat täten tyypillistä toisen maailmansodan jälkeistä saksalaista kaunokirjallisuutta erilaisin kritiikin tyylein. Kirjailijat toivat teoksissaan esille omia yhteiskunnallisia näkemyksiään ja erityisesti päähenkilöt toimivat mielipiteiden välittäjinä. Heinrich Böllin teoksessa oli tulkittavissa uskonnollisin viittauksin sävytettyä kriittisyyttä, Walter Kolbenhoff kritisoi yhteiskuntaa poliittisin kannanotoin ja Wolfgang Borchertin teosta leimasi pessimistinen, kriittinen kerronta.