Zur Funktion des Musikdiskurses in Hermann Hesses Das Glasperlenspiel und Thomas Manns Doktor Faustus
Friberg, Ida (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on analysoida kahta saksalaisen kirjallisuuden merkkiteosta, Hermann Hessen Das Glasperlenspielia ja Thomas Mannin DoktorFaustusta intertekstuaalisuuden ja diskurssin, erityisesti musiikkidiskurssin, näkökulmasta. Molemmat teokset sisältävät samoja teemoja ja niitä voidaan pitää suurina musiikkia käsittelevinä romaaneina. Tarkastelen tutkielmassa musiikin merkitystä näiden romaanien rakenteeseen ja kertomukseen ylipäänsä, painottaen erityisesti musiikkidiskurssia.
Intertekstuaalisuuden merkitys Das Glasperlenspielissa ja Doktor Faustuksessa on myös merkittävä. Teokset sisältävät monia intertekstuaalisia viittauksia, sekä teosten sisällä että teosten ja tosielämän välillä. Lopuksi tarkastelen kerrontaan liittyviä tekijöitä; sitä, miten kertoja ilmenee näissä romaaneissa ja miten eri perspektiivit vaihtelevat kertomusten kuluessa.
Tutkimuksesta käy ilmi, että intertekstuaaliset viittaukset sekä teosten sisällä että niiden välillä ovat merkittäviä. Kertojaperspektiivit ovat selvät molemmissa romaaneissa, Doktor Faustuksen kertoja on tunnettu fiktiivinen henkilö, joka osallistuu tarinan kulkuun joskus auktoriaalisena, joskus personaalisena kertojana. Das Glasperlenspielin kertoja taas pysyttelee taustalla ohjailevana tekijänä. Musiikin rooli on erittäin merkittävä molemmissa romaaneissa. Musiikkidiskurssi toimii eräänlaisena valtaan liittyvänä hierarkiana ja se voidaan jakaa useampaan eri kategoriaan. Näistä kaikista löytyy suuri määrä esimerkkejä molemmissa teoksissa. Bachtinin dialogiteetti-käsite tulee esiin erityisesti Doktor Faustuksen musiikidiskurssissa: kertojanäkökulmat vaihtelevat diskurssin sisällä. Konkreettisesta havainnoinnista siirrytään toiseen "ääneen", joka painottaa teoreettisuutta. Tutkituissa esimerkeissä yhdistyvät kaikki kolme tutkielman teoreettista osa-aluetta. Tekstissä toteutuu moniäänisyys, polyfonia, joka myös kuuluu keskeisimpiin musiikin käsitteisiin. Musiikki on molemmissa tarkastelluissa teoksissa keskeinen ja sitä käytetään aikakautta kritisoivana välineenä.
Intertekstuaalisuuden merkitys Das Glasperlenspielissa ja Doktor Faustuksessa on myös merkittävä. Teokset sisältävät monia intertekstuaalisia viittauksia, sekä teosten sisällä että teosten ja tosielämän välillä. Lopuksi tarkastelen kerrontaan liittyviä tekijöitä; sitä, miten kertoja ilmenee näissä romaaneissa ja miten eri perspektiivit vaihtelevat kertomusten kuluessa.
Tutkimuksesta käy ilmi, että intertekstuaaliset viittaukset sekä teosten sisällä että niiden välillä ovat merkittäviä. Kertojaperspektiivit ovat selvät molemmissa romaaneissa, Doktor Faustuksen kertoja on tunnettu fiktiivinen henkilö, joka osallistuu tarinan kulkuun joskus auktoriaalisena, joskus personaalisena kertojana. Das Glasperlenspielin kertoja taas pysyttelee taustalla ohjailevana tekijänä. Musiikin rooli on erittäin merkittävä molemmissa romaaneissa. Musiikkidiskurssi toimii eräänlaisena valtaan liittyvänä hierarkiana ja se voidaan jakaa useampaan eri kategoriaan. Näistä kaikista löytyy suuri määrä esimerkkejä molemmissa teoksissa. Bachtinin dialogiteetti-käsite tulee esiin erityisesti Doktor Faustuksen musiikidiskurssissa: kertojanäkökulmat vaihtelevat diskurssin sisällä. Konkreettisesta havainnoinnista siirrytään toiseen "ääneen", joka painottaa teoreettisuutta. Tutkituissa esimerkeissä yhdistyvät kaikki kolme tutkielman teoreettista osa-aluetta. Tekstissä toteutuu moniäänisyys, polyfonia, joka myös kuuluu keskeisimpiin musiikin käsitteisiin. Musiikki on molemmissa tarkastelluissa teoksissa keskeinen ja sitä käytetään aikakautta kritisoivana välineenä.