Språkförändring i partiprogram. Förändringar i samhället och hur det uttrycks.
Vehkaoja, Mikael (2007)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielmani aiheena on kielenmuutos puolueohjelmissa, eritoten yhteiskunta-käsitteen käyttö. Materiaaliin kuuluu ruotsinkieliset Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen puolueohjelmat vuosilta 1999 ja 1987 ja Ruotsalaisen kansanpuolueen puolueohjelmat vuosilta 1997 ja 1988. Tukielman tavoitteena oli tutkia miten kielenkäyttö eroaa näissä puolueohjelmissa.
Lähtökohtana oli suomalaisessa yhteiskunnassa 1980- ja 1990-luvuilla tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset. Näitä pohdin luvussa 2. Suomi ajautui lamaan, pankkikriisiin ja valtionvelka vain kasvoi. Markkinatalouden vaikutuspiiriin joutui yhä suurempi osa yhteiskunnasta. Talouselämä saa lisää valtaa kun taas politiikka näyttää menettävän sitä. Myös kysymys hiipivistä muutoksista tuli esille, nämä ovat muutoksia jotka eivät näy keskusteluissa eivätkä äänestyksissä, mutta joiden vaikutukset tulevaisuudessa muuttavat yhteiskuntaa.
Kolmannessa kappaleessa kävin läpi kieliteoreettista pohjaa, jonka avulla tutkin kielenmuutosta puolueohjelmissa. Neljännessä luvussa tutkin puolueohjelmien sanastoa, frekvenssilistoja ja muutamia rakenteellisia muuttujia kuten esimerkiksi sanapituus ja lausepituus. Lähestymistapani oli kvantitatiivinen. Tarkastelin myös tiettyjä yksiköitä kuten joitakin konjunktioita ja apuverbejä. Viidennessä luvussa tutkin puolueohjelmia koheesion avulla, tarkemmin sanottuna yhteiskunta -käsitteen sijoittumista tekstissä, suhteutumista tekstin sisällä toisiinsa ja suhdetta hypernyymiseen yhteiskuntaan. Kohdissa 5.3 ja 5.4 suhteutin 4. ja 5. luvun analyysit toisiinsa, ideologiohin ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Päädyin seuraaviin johtopäätöksiin.
Puolueohjelmissa on tapahtunut keskittymistä yhteiskunta -käsitteen ympärille. Se jaetaan yhä abstraktimmin osiin ja vastakkaisuuksiin. Modaliteetti näyttää muuttuneen ehdollisesta ehdottomampaan suntaan. Puolueohjelmissa on tapahtunut voimakasta tiivistymistä, mutta samalla käsitteiden sumentumista ja abstraktivointia. Yleisesti ottaen ideologioden eri ymmärtämismahdollisuudet ovat kasvaneet. Puolueohjelmat näyttävät olevan kadonneeseen diskurssiin sidottuja etikettäjä.
Lähtökohtana oli suomalaisessa yhteiskunnassa 1980- ja 1990-luvuilla tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset. Näitä pohdin luvussa 2. Suomi ajautui lamaan, pankkikriisiin ja valtionvelka vain kasvoi. Markkinatalouden vaikutuspiiriin joutui yhä suurempi osa yhteiskunnasta. Talouselämä saa lisää valtaa kun taas politiikka näyttää menettävän sitä. Myös kysymys hiipivistä muutoksista tuli esille, nämä ovat muutoksia jotka eivät näy keskusteluissa eivätkä äänestyksissä, mutta joiden vaikutukset tulevaisuudessa muuttavat yhteiskuntaa.
Kolmannessa kappaleessa kävin läpi kieliteoreettista pohjaa, jonka avulla tutkin kielenmuutosta puolueohjelmissa. Neljännessä luvussa tutkin puolueohjelmien sanastoa, frekvenssilistoja ja muutamia rakenteellisia muuttujia kuten esimerkiksi sanapituus ja lausepituus. Lähestymistapani oli kvantitatiivinen. Tarkastelin myös tiettyjä yksiköitä kuten joitakin konjunktioita ja apuverbejä. Viidennessä luvussa tutkin puolueohjelmia koheesion avulla, tarkemmin sanottuna yhteiskunta -käsitteen sijoittumista tekstissä, suhteutumista tekstin sisällä toisiinsa ja suhdetta hypernyymiseen yhteiskuntaan. Kohdissa 5.3 ja 5.4 suhteutin 4. ja 5. luvun analyysit toisiinsa, ideologiohin ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Päädyin seuraaviin johtopäätöksiin.
Puolueohjelmissa on tapahtunut keskittymistä yhteiskunta -käsitteen ympärille. Se jaetaan yhä abstraktimmin osiin ja vastakkaisuuksiin. Modaliteetti näyttää muuttuneen ehdollisesta ehdottomampaan suntaan. Puolueohjelmissa on tapahtunut voimakasta tiivistymistä, mutta samalla käsitteiden sumentumista ja abstraktivointia. Yleisesti ottaen ideologioden eri ymmärtämismahdollisuudet ovat kasvaneet. Puolueohjelmat näyttävät olevan kadonneeseen diskurssiin sidottuja etikettäjä.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]