Suomen ja Euroopan valuuttakriisit, Analyysi kolmannen sukupolven valuuttakriisimallilla
Vartiainen, Pasi (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Valuuttakriisi on poikkeuksellinen tapahtuma, jonka syntymekanismi on edelleen kiistelty aihe. Kriisit ovat aina ainutlaatuisia tapahtumia; jokaisella kriisillä on omat erityispiirteensä sekä tapahtumaketjunsa. Kriisin perimmäiset syyt voivat olla reaali- tai rahataloudellisia, useimmiten ne ovat molempia. Valuuttakriisit ovat yleensä osa laajempaa talouskriisiä, johon voi liittyä olennaisena osana pankki- ja/tai velkakriisi. Pääomamarkkinoiden vapauttaminen on monessa maassa johtanut nopeasti pankkikriisiin, kun luottojen patoutunut kysyntä on päässyt valloilleen ja pankkien riskienhallinta on ollut riittämätöntä. Hyviä esimerkkejä tällaisista tapauksista ovat Suomen talous- ja valuuttakriisi 1990–luvun alussa sekä Aasian talouskriisi saman vuosikymmenen puolivälissä.
Kolmannen sukupolven valuuttakriisimallit syntyivät selittämään Aasian valuuttakriisiä. Eräät näistä malleista painottavat rahoitusmarkkinoiden moral hazard-ilmiötä kriisin synnyttäjänä. Tässä tutkielmassa selvitetään, onko rahoitusmarkkinoiden moral hazard-ilmiö myös Suomen ja Euroopan valuuttakriisien syntyä selittävä tekijä. Testaus suoritetaan regressiomallin avulla, jossa muodostettua kriisi-indeksiä selitetään muilla talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilaa kuvaavilla indekseillä.
Testitulosten mukaan moral hazard-ilmiö on valuuttakriisin syntyä selittävä tekijä. Tämä todennettiin, kun rakennetun kriisi-indeksin selittäviksi muuttujiksi nousivat positiivisesti pääoman tuottoaste sekä negatiivisesti luotonannon kasvu. Euroopan maista Suomessa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Italiassa ja Espanjassa voidaan epäillä olleen moral hazard-ongelmia. Näiden tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kolmannen sukupolven valuuttakriisimalleilla, jotka on kehitetty kehittyvien maiden kriisejä selittämään, on annettavaa myös kehittyneiden maiden kriisien tutkimuksessa.
Kolmannen sukupolven valuuttakriisimallit syntyivät selittämään Aasian valuuttakriisiä. Eräät näistä malleista painottavat rahoitusmarkkinoiden moral hazard-ilmiötä kriisin synnyttäjänä. Tässä tutkielmassa selvitetään, onko rahoitusmarkkinoiden moral hazard-ilmiö myös Suomen ja Euroopan valuuttakriisien syntyä selittävä tekijä. Testaus suoritetaan regressiomallin avulla, jossa muodostettua kriisi-indeksiä selitetään muilla talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilaa kuvaavilla indekseillä.
Testitulosten mukaan moral hazard-ilmiö on valuuttakriisin syntyä selittävä tekijä. Tämä todennettiin, kun rakennetun kriisi-indeksin selittäviksi muuttujiksi nousivat positiivisesti pääoman tuottoaste sekä negatiivisesti luotonannon kasvu. Euroopan maista Suomessa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Italiassa ja Espanjassa voidaan epäillä olleen moral hazard-ongelmia. Näiden tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kolmannen sukupolven valuuttakriisimalleilla, jotka on kehitetty kehittyvien maiden kriisejä selittämään, on annettavaa myös kehittyneiden maiden kriisien tutkimuksessa.