Tolkning som trefasig process - Förberedelse, genomförande och reflektion bland universitetsstuderande
Varis, Noora (2013)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Pro gradu ‒tutkielmani aiheena on kolmivaiheinen tulkkausprosessi. Vaiheet ovat valmistautuminen, varsinainen tulkkaustilanne sekä tulkkauksen analysointi ja läpikäynti varsinaisen tulkkaussuorituksen jälkeen. Informantteina tutkimuksessani on seitsemän Vaasan yliopiston opiskelijaa tulkkauksen perusopintojen ja aineopintojen ryhmistä.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kvalitatiivisen metodin avulla, minkälainen rooli valmistautumisella on tulkkauksen lopputulokseen sekä minkälaisia haasteita opiskelijat itse kokevat tulkkaustilanteessa ja miten tulkkaustilanne koetaan kokonaisuutena. Opiskelijat tulkkasivat kaksi artikkelia, joiden aiheena on ruokahävikki. Toinen artikkeli tulkattiin ruotsista suomeen ja toinen tanskasta suomeen. Tulkkaukset nauhoitettiin, jonka jälkeen informantit vastasivat tulkkausprosessin vaiheita koskevaan kyselylomakkeeseen. Tulkattavien tekstien osalta, olen tutkinut kvantitatiivista metodia käyttäen tekevätkö opiskelijat poisjättöjä, lisäyksiä, sanojen korvauksia tai selkeitä virheitä organisaationimien (12 kpl) ja termien (27 kpl) kohdalla.
Tulokseni osoittavat, että valmistautuminen koettiin tärkeäksi, ja opiskelijat todella valmistautuivat harjoitukseen tekemällä esim. sanalistoja. Haastavana koettiin ajoittainen puhujien nopea tempo, joka johti poisjättöihin mm. nimien ja termien osalta tulkkauksessa ja vaikeuteen pysyä puhujien mukana. Haastavana pidettiin myös sitä, että informantit saivat nähdä artikkelit vasta muutamaa minuuttia ennen tulkkausta, mikä johti ajoittain siihen, että informantit tukeutuivat liikaa tekstiin, eivätkä kuunnelleet tarpeeksi puhujaa. Tulkkaus tanskasta suomeen koettiin vaikeampana kuin ruotsista suomeen. Tutkimus nimien ja termien osalta osoitti, että opiskelijat tekivät eniten poisjättöjä sekä korvasivat sanoja tai tekivät selkeitä virheitä, termien osalta selkeästi enemmän. Poisjättöjen, korvauksien ja virheiden voidaan pääasiassa todeta johtuvan puhujien nopeasta tahdista mutta myös siitä, että opiskelijat eivät tienneet kaikkia sanoja valmistautumisesta huolimatta, eikä kaikilla ollut riittävän laajaa sanalistaa tukena. Ruotsia ja suomea äidinkielenään puhuvien välillä ei eroja löytynyt. Opiskelijat pystyivät kuitenkin tulkkaamaan pääsisällön molemmista artikkeleista.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kvalitatiivisen metodin avulla, minkälainen rooli valmistautumisella on tulkkauksen lopputulokseen sekä minkälaisia haasteita opiskelijat itse kokevat tulkkaustilanteessa ja miten tulkkaustilanne koetaan kokonaisuutena. Opiskelijat tulkkasivat kaksi artikkelia, joiden aiheena on ruokahävikki. Toinen artikkeli tulkattiin ruotsista suomeen ja toinen tanskasta suomeen. Tulkkaukset nauhoitettiin, jonka jälkeen informantit vastasivat tulkkausprosessin vaiheita koskevaan kyselylomakkeeseen. Tulkattavien tekstien osalta, olen tutkinut kvantitatiivista metodia käyttäen tekevätkö opiskelijat poisjättöjä, lisäyksiä, sanojen korvauksia tai selkeitä virheitä organisaationimien (12 kpl) ja termien (27 kpl) kohdalla.
Tulokseni osoittavat, että valmistautuminen koettiin tärkeäksi, ja opiskelijat todella valmistautuivat harjoitukseen tekemällä esim. sanalistoja. Haastavana koettiin ajoittainen puhujien nopea tempo, joka johti poisjättöihin mm. nimien ja termien osalta tulkkauksessa ja vaikeuteen pysyä puhujien mukana. Haastavana pidettiin myös sitä, että informantit saivat nähdä artikkelit vasta muutamaa minuuttia ennen tulkkausta, mikä johti ajoittain siihen, että informantit tukeutuivat liikaa tekstiin, eivätkä kuunnelleet tarpeeksi puhujaa. Tulkkaus tanskasta suomeen koettiin vaikeampana kuin ruotsista suomeen. Tutkimus nimien ja termien osalta osoitti, että opiskelijat tekivät eniten poisjättöjä sekä korvasivat sanoja tai tekivät selkeitä virheitä, termien osalta selkeästi enemmän. Poisjättöjen, korvauksien ja virheiden voidaan pääasiassa todeta johtuvan puhujien nopeasta tahdista mutta myös siitä, että opiskelijat eivät tienneet kaikkia sanoja valmistautumisesta huolimatta, eikä kaikilla ollut riittävän laajaa sanalistaa tukena. Ruotsia ja suomea äidinkielenään puhuvien välillä ei eroja löytynyt. Opiskelijat pystyivät kuitenkin tulkkaamaan pääsisällön molemmista artikkeleista.