Erityisasiantuntijan käyttö tilintarkastusprosessin aikana

Abstract

Tilintarkastajan päätökseen konsultoida asiantuntijaa vaikuttavat monet seikat. Virallisena ohjeistuksena toimii ISA 620 standardi, mutta useiden edeltävien tutkimusten mukaan myös muut seikat vaikuttavat tilintarkastajien halukkuuteen konsultoida asiantuntijaa. Tutkielmassa tarkastellaan tilintarkastajan tilintarkastuskokemuksen ja kustannuspaineen vaikutusta erityisasiantuntijoiden käyttöön osana tilintarkastusta. Lisäksi tarkastellaan tilintarkastajan kokemuksen vaikutusta tilintarkastajan tilintarkastuskohteesta muodostamaan riskiarvioon.

Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselytutkimuksella. Kysely lähetettiin 458 tilintarkastajalle. Vastauksia saatiin 61 kpl. Tutkimusmenetelminä käytettiin logistista regressioanalyysia, Spearmanin järjestyskorrelaatiota, dikotomista ristiintaulukointia ja McNemarin testiä.

Tutkimustulosten perusteella tilintarkastajan tilintarkastuskokemuksen ja tilintarkastajan taipumuksen konsultoida asiantuntijaa välillä ei ole riippuvuutta. Tarkasteltaessa toimimattomia tietojärjestelmiä tilintarkastajan asettama riskiarvio on riippuvainen tilintarkastajan tilintarkastuskokemuksen määrästä ja tilintarkastajan iästä. Tilintarkastuskokemuksen ja muiden kohteiden riskiarvioiden välillä ei ole riippuvuuksia. Kustannuspaine vaikutti asiantuntijan konsultointiin silloin, kun yritysjohdolla on tulokseen sidottuja kannustinjärjestelmiä ja melkein merkitsevästi silloin kun harkinnanvaraisiin eriin on tehty muutoksia tilikauden alussa. Tilintarkastajat arvioivat tällöin omat kykynsä ja taitonsa vastata havaittuihin riskeihin riittäviksi. Kustannuspaineilla ei ollut vaikutusta asiantuntijan konsultointiin, kun edellisissä tilintarkastuskissa on havaittu olennaisia virheitä.