"Kaikkien aikojen rakkauskirje". Haittaohjelmien käsitteiden määritelmätyypit Helsingin Sanomissa
Valjakka, Hanna (2009)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimus selvittää, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä määritelmiä päivälehti käyttää tietotekniikan käsitteistä artikkeleissaan. Taustalla on kielellisten valintojen vaikutus siihen, kuinka lukijan ymmärrystä aiheesta on mahdollista helpottaa tekstissä. Määritelmien esiintymistä ja tyyppejä kartoittamalla pyrin selvittämään, onko niitä käytetty lukijan ymmärryksen helpottamiseksi.
Tutkimuksen aineistona on Helsingin Sanomien vuosina 2000, 2003 ja 2006 ilmestyneet tietokoneiden haittaohjelmia koskevat artikkelit. Tutkittavat käsitteet ovat virus, mato ja troijalainen. Aineistosta on laskettu määritelmiä sisältämättömien artikkeleiden ja määritelmätyyppien määrät. Määritelmätyyppien tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 60 ja määritelmien lukumäärien tutkimuksessa 172 artikkelia. Tutkimuksessa luokitteluun käytetyt määritelmätyypit on poimittu alan kirjallisuudesta.
Määritelmätyyppien analyysi paljasti, että klassisia tyyppejä oli käytössä melko vähän. Suositeltuja määritelmätyyppejä, kuten joukkomääritelmiä oli silti löydettävissä. Ei-toivottuja määritelmätyyppejä kuten kehämääritelmiä ei myöskään esiintynyt runsaasti. Näiden klassisten määritelmätyyppien lisäksi aineistosta löytyi runsaasti muuta määrittelevää ainesta. Eniten määrittelyä tapahtui sen kautta, mitä haittaohjelma tekee. Tutkimuksessa selvisi, että huomattava määrä artikkeleista ei sisällä määritelmiä ja monet määritelmiä sisältävät artikkelit sisältävät lisäksi määrittelemättömiä käsitteitä. Tutkimuksen tärkeimmäksi tulokseksi nousikin täten se, kuinka monessa artikkelissa ei määritelty käytettyjä käsitteitä. Kolmen vuoden otannalla halusin selvittää onko määritelmiä sisältämättömien artikkeleiden määrä muuttunut. Selvisi, että vuonna 2000 artikkeleista 47,4 % ei sisältänyt määritelmiä, vuonna 2003 luku oli 18,6 % ja vuonna 2006 62,9 %. Tämä kertoo siitä, että aluksi määritelmiä ei ole osattu tehdä tai koettu tärkeiksi. Tiedon kasvaessa määritelmätkin ovat lisääntyneet. Myös käsitykset aiheen ja määrittelyn tärkeydestä ovat voineet muuttua. Vuoden 2006 muutos kertoo siitä, että aihe koetaan niin tutuksi, ettei määritelmiä enää tarvita.
Tutkimuksen aineistona on Helsingin Sanomien vuosina 2000, 2003 ja 2006 ilmestyneet tietokoneiden haittaohjelmia koskevat artikkelit. Tutkittavat käsitteet ovat virus, mato ja troijalainen. Aineistosta on laskettu määritelmiä sisältämättömien artikkeleiden ja määritelmätyyppien määrät. Määritelmätyyppien tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 60 ja määritelmien lukumäärien tutkimuksessa 172 artikkelia. Tutkimuksessa luokitteluun käytetyt määritelmätyypit on poimittu alan kirjallisuudesta.
Määritelmätyyppien analyysi paljasti, että klassisia tyyppejä oli käytössä melko vähän. Suositeltuja määritelmätyyppejä, kuten joukkomääritelmiä oli silti löydettävissä. Ei-toivottuja määritelmätyyppejä kuten kehämääritelmiä ei myöskään esiintynyt runsaasti. Näiden klassisten määritelmätyyppien lisäksi aineistosta löytyi runsaasti muuta määrittelevää ainesta. Eniten määrittelyä tapahtui sen kautta, mitä haittaohjelma tekee. Tutkimuksessa selvisi, että huomattava määrä artikkeleista ei sisällä määritelmiä ja monet määritelmiä sisältävät artikkelit sisältävät lisäksi määrittelemättömiä käsitteitä. Tutkimuksen tärkeimmäksi tulokseksi nousikin täten se, kuinka monessa artikkelissa ei määritelty käytettyjä käsitteitä. Kolmen vuoden otannalla halusin selvittää onko määritelmiä sisältämättömien artikkeleiden määrä muuttunut. Selvisi, että vuonna 2000 artikkeleista 47,4 % ei sisältänyt määritelmiä, vuonna 2003 luku oli 18,6 % ja vuonna 2006 62,9 %. Tämä kertoo siitä, että aluksi määritelmiä ei ole osattu tehdä tai koettu tärkeiksi. Tiedon kasvaessa määritelmätkin ovat lisääntyneet. Myös käsitykset aiheen ja määrittelyn tärkeydestä ovat voineet muuttua. Vuoden 2006 muutos kertoo siitä, että aihe koetaan niin tutuksi, ettei määritelmiä enää tarvita.