Das Finnland-Bild in Bertolt Brechts Herr Puntila und sein Knecht Matti
Vainioniemi, Tiina (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Bertolt Brecht oleskeli Suomessa 1940-41 ja kirjoitti kuuluisan kansannäytelmänsä Herr Puntila und sein Knecht Matti Hella Wuolijoen Sahanpuruprinsessan pohjalta.
Tutkielmassa tarkastellaan Suomi-kuvaa Brechtin Herr Puntila und sein Knecht Matti kansannäytelmässä. Tosiasia, että Brecht kirjoitti Suomeen sijoittuvan näytelmänsä asuessaan Suomessa, antaa mielenkiintoisen lähtökohdan Suomi-kuvan tarkastelulle. Toisaalta Brechtin tarkoitus oli kirjoittaa poliittinen näytelmä, jonka tapahtumapaikkana sattuu olla suomalainen miljöö. Teoriassa on tutkimuksen rungoksi määritelty käsitteet imagolaogia, kuva, imago ja stereotypia. Tärkeän pohjan tutkimukselle luo Brechtin kansannäytelmä-käsite ja hänen poliittinen ideologiansa.
Brechtin Suomi on patriarkaalinen luokkayhteiskunta, jossa palvelusväkeä ei pidetä ihmisinä ja jossa naisen rooli on heikko. Suomalaiset juovat humaltuakseen, saunovat ja hullantuvat valoisista kesäöistä ja luonnonkauneudesta niin, etteivät voi hillitä seksuaalisia halujaan.
Tutkielmassa tarkastellaan Suomi-kuvaa Brechtin Herr Puntila und sein Knecht Matti kansannäytelmässä. Tosiasia, että Brecht kirjoitti Suomeen sijoittuvan näytelmänsä asuessaan Suomessa, antaa mielenkiintoisen lähtökohdan Suomi-kuvan tarkastelulle. Toisaalta Brechtin tarkoitus oli kirjoittaa poliittinen näytelmä, jonka tapahtumapaikkana sattuu olla suomalainen miljöö. Teoriassa on tutkimuksen rungoksi määritelty käsitteet imagolaogia, kuva, imago ja stereotypia. Tärkeän pohjan tutkimukselle luo Brechtin kansannäytelmä-käsite ja hänen poliittinen ideologiansa.
Brechtin Suomi on patriarkaalinen luokkayhteiskunta, jossa palvelusväkeä ei pidetä ihmisinä ja jossa naisen rooli on heikko. Suomalaiset juovat humaltuakseen, saunovat ja hullantuvat valoisista kesäöistä ja luonnonkauneudesta niin, etteivät voi hillitä seksuaalisia halujaan.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]