Vaasan yliopiston verkkosivuston käytettävyystestaus. Kolmen eri käyttäjäryhmän näkemykset sivustosta.
Vainio, Kaisa (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten hyvin Vaasan yliopiston uusittu www-sivusto vastaa käytettävyyden vaatimuksia kolmen eri kohderyhmän näkökulmasta. Kohdekäyttäjäryhmät ovat opiskelijat, henkilökunta ja ulkopuoliset. Käytettävyystutkimuksen menetelmistä tutkimukseen sovellettiin käytettävyystestausta, ääneenajattelua sekä haastattelua. Tavoitteena oli myös testata, sopiiko käyttämäni menetelmä yliopiston verkkosivuston tutkimiseen.
Suoritin käytettävyystestauksen touko-kesäkuussa 2006. Testihenkilöitä oli yhteensä yhdeksän, kolme henkilöä jokaisesta kolmesta käyttäjäryhmästä. Testitilanteessa annoin testihenkilölle kahdeksan tiedonhakutehtävää, jotka hänen piti suorittaa testattavalla sivustolla. Tehtäviä suorittaessaan testihenkilön tuli ajatella ääneen. Tehtävien suorittamisen jälkeen haastattelin testihenkilöitä. Analysoin testitehtävien suorittamisessa havaitsemani käytettävyysongelmat aineistolähtöisesti niiden laadun perusteella. Luokittelu koostuu kolmesta ylä- ja kahdeksasta alaluokasta. Haastattelut analysoin siten, että luokittelin testihenkilöiden kommentit sen perusteella, mihin sivuston osa-alueeseen kommentissa otetaan kantaa.
Testaus osoitti, että sivuston ongelmista suurin osa liittyy navigointiin. Toiseksi eniten esiintyi käyttäjien ennakko-oletuksista johtuvia ongelmia. Kolmanneksi eniten ilmeni teksteihin liittyviä ongelmia. Haastattelutilanteessa testihenkilöt kommentoivat eniten sivuston toiminnallisuutta ja ulkoasua. Kaiken kaikkiaan testihenkilöt tuntuivat olevan melko tyytyväisiä sivuston toimintaan. Ulkoasua testihenkilöt pitivät sivuston parhaana puolena.
Käytettävyystestaus osoittautui erittäin raskaaksi menetelmäksi. Käyttäjien rekrytointiin kuluu paljon aikaa, samoin kuin testien käytännönjärjestelyihin ja tulosten analysointiin. Ääneenajattelun yhdistämisen käytettävyystestaukseen osoittautui erittäin hyödylliseksi menetelmäksi, samoin kuin muita menetelmiä täydentävän haastattelun.
Suoritin käytettävyystestauksen touko-kesäkuussa 2006. Testihenkilöitä oli yhteensä yhdeksän, kolme henkilöä jokaisesta kolmesta käyttäjäryhmästä. Testitilanteessa annoin testihenkilölle kahdeksan tiedonhakutehtävää, jotka hänen piti suorittaa testattavalla sivustolla. Tehtäviä suorittaessaan testihenkilön tuli ajatella ääneen. Tehtävien suorittamisen jälkeen haastattelin testihenkilöitä. Analysoin testitehtävien suorittamisessa havaitsemani käytettävyysongelmat aineistolähtöisesti niiden laadun perusteella. Luokittelu koostuu kolmesta ylä- ja kahdeksasta alaluokasta. Haastattelut analysoin siten, että luokittelin testihenkilöiden kommentit sen perusteella, mihin sivuston osa-alueeseen kommentissa otetaan kantaa.
Testaus osoitti, että sivuston ongelmista suurin osa liittyy navigointiin. Toiseksi eniten esiintyi käyttäjien ennakko-oletuksista johtuvia ongelmia. Kolmanneksi eniten ilmeni teksteihin liittyviä ongelmia. Haastattelutilanteessa testihenkilöt kommentoivat eniten sivuston toiminnallisuutta ja ulkoasua. Kaiken kaikkiaan testihenkilöt tuntuivat olevan melko tyytyväisiä sivuston toimintaan. Ulkoasua testihenkilöt pitivät sivuston parhaana puolena.
Käytettävyystestaus osoittautui erittäin raskaaksi menetelmäksi. Käyttäjien rekrytointiin kuluu paljon aikaa, samoin kuin testien käytännönjärjestelyihin ja tulosten analysointiin. Ääneenajattelun yhdistämisen käytettävyystestaukseen osoittautui erittäin hyödylliseksi menetelmäksi, samoin kuin muita menetelmiä täydentävän haastattelun.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]