Organisaatiomuutos ja johtaminen - tarkastelun kohteena Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus
Hirvelä, Markku Kristian (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämäon tutkimus julkisen sektorin palveluorganisaation organisaatiomuutoksesta ja sen johtamisesta. Palveluorganisaatioiden asema on muuttunut laajenevan julkisen sektorin massiivisesta koneistosta supistuvan julkisen sektorin kamppailuksi oman olemassaolonsa puolesta.
Tässä tutkimuksessa analysoidaan organisaatiomuutosta ja sen johtamista. Kohdeorganisaationa on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, joka muutti organisaatiotaan ratkaisevasti vuoden 2003 alusta alkaen. Tutkimuksessa selvitetään kyseisen organisaatiomuutoksen taustoja, toteuttamista, johtamista ja muutoksen vaikutuksia niin henkilöstöön kuin organisaation johtoonkin.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa yhdistetään organisaatio- ja johtamisnäkökulma. Aluksi määritellään organisaatio ja määritellää tarkennetaan paneutumalla yksityiskohtaisemmin julkisen sektorin palveluorganisaation ja sen tuottamien julkisten palveluiden määrittelemiseen. Niiden määritteleminen on tärkeää, koska kohdeorganisaationa oleva nuorisoasiainkeskus on juuri julkinen palveluorganisaatio. Teoriaosuudessa määritellään myös monimuotoista johtajuutta ja esitellään käytössä olevia johtamisjärjestelmiä. Johtajalla on useita erilaisia rooleja omassaa työssään ja johtajan rooleja tarkastellaan Mintzbergin luoman johtamismallijärjestelmän kautta.
Koska kyseessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus, on tutkimus toteutettu pääasiassa teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluissa oli 11 nuorisoasiainkeskuksen pitkäaikaista korkeassa asemassa olevaa työntekijää. Aineistoa on täydennetty organisaation sisäisillä muistioilla ja organisaatiomuutoksen valmisteluaineistolla.
Nuorisoasiainkeskus siirtyi aluekeskusten organisaatiosta sektoriorganisaatioon, jota johdetaan keskitetysti yhdestä paikasta. Uudessa organisaatiossa on kolme osastoa, jotka jakautuvat tehtävien mukaan.
Organisaatiomuutoksen tavoitteena on lisätä nuorisoasiainkeskuksen toimintayksiköiden ohjattavuutta ja johtamisen ammattitaitoa. Lisäksi muutoksella pyritään tasapuolistamaan palvelutarjontaa eri puolella kaupunkia. Merkittävänä muutoksena nuorisotalojen historiassa voidaan pitää sitä, että ensimmäistä kertaa nuorisotalot ovat ilman lähijohtajaa. Nuorisotaloilta on johtaja poistettu ja on siirrytty alueellisiin toimintakeskuksiin. Toimintakeskukset muodostuvat muutaman nuorisotalon ryppäistä.
Nuorisoasiainkeskuksen johto on ollut erittäin sitoutunut organisaatiomuutoksen toteuttamiseen. Henkilöstö koki enemmän olevansa muutoksen kohteena, ei niinkään muutoksen toteuttajana. Henkilöstö olisi toivonut selvästi merkittävämpää osaa muutoksen valmistelussa ja toteuttamisessa. Henkilöstö halusi myös enemmän tukea ja motivointia omalle toiminnalleen. Tätä pidettiin organisaatiomuutoksen aikana johtajan tärkeimpänä tehtävänä yhdessä tavoitteiden saavuttamisen kanssa.
Tässä tutkimuksessa analysoidaan organisaatiomuutosta ja sen johtamista. Kohdeorganisaationa on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, joka muutti organisaatiotaan ratkaisevasti vuoden 2003 alusta alkaen. Tutkimuksessa selvitetään kyseisen organisaatiomuutoksen taustoja, toteuttamista, johtamista ja muutoksen vaikutuksia niin henkilöstöön kuin organisaation johtoonkin.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa yhdistetään organisaatio- ja johtamisnäkökulma. Aluksi määritellään organisaatio ja määritellää tarkennetaan paneutumalla yksityiskohtaisemmin julkisen sektorin palveluorganisaation ja sen tuottamien julkisten palveluiden määrittelemiseen. Niiden määritteleminen on tärkeää, koska kohdeorganisaationa oleva nuorisoasiainkeskus on juuri julkinen palveluorganisaatio. Teoriaosuudessa määritellään myös monimuotoista johtajuutta ja esitellään käytössä olevia johtamisjärjestelmiä. Johtajalla on useita erilaisia rooleja omassaa työssään ja johtajan rooleja tarkastellaan Mintzbergin luoman johtamismallijärjestelmän kautta.
Koska kyseessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus, on tutkimus toteutettu pääasiassa teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluissa oli 11 nuorisoasiainkeskuksen pitkäaikaista korkeassa asemassa olevaa työntekijää. Aineistoa on täydennetty organisaation sisäisillä muistioilla ja organisaatiomuutoksen valmisteluaineistolla.
Nuorisoasiainkeskus siirtyi aluekeskusten organisaatiosta sektoriorganisaatioon, jota johdetaan keskitetysti yhdestä paikasta. Uudessa organisaatiossa on kolme osastoa, jotka jakautuvat tehtävien mukaan.
Organisaatiomuutoksen tavoitteena on lisätä nuorisoasiainkeskuksen toimintayksiköiden ohjattavuutta ja johtamisen ammattitaitoa. Lisäksi muutoksella pyritään tasapuolistamaan palvelutarjontaa eri puolella kaupunkia. Merkittävänä muutoksena nuorisotalojen historiassa voidaan pitää sitä, että ensimmäistä kertaa nuorisotalot ovat ilman lähijohtajaa. Nuorisotaloilta on johtaja poistettu ja on siirrytty alueellisiin toimintakeskuksiin. Toimintakeskukset muodostuvat muutaman nuorisotalon ryppäistä.
Nuorisoasiainkeskuksen johto on ollut erittäin sitoutunut organisaatiomuutoksen toteuttamiseen. Henkilöstö koki enemmän olevansa muutoksen kohteena, ei niinkään muutoksen toteuttajana. Henkilöstö olisi toivonut selvästi merkittävämpää osaa muutoksen valmistelussa ja toteuttamisessa. Henkilöstö halusi myös enemmän tukea ja motivointia omalle toiminnalleen. Tätä pidettiin organisaatiomuutoksen aikana johtajan tärkeimpänä tehtävänä yhdessä tavoitteiden saavuttamisen kanssa.