Kansainvälisen hajauttamisen hyödyt suomalaiselle indeksisijoittajalle
Uotila, Erika (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ja yksityiset sijoittajat sijoittavat yhä suuremman osan ulkomaille, vaikka Suomen osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet viime vuosina hyviä. Tutkielmassa selvitetään, mitä merkitystä kansainvälisellä hajauttamisella on, eli voidaanko ulkomaille sijoittamalla pienentää sijoitussalkun riskiä tuotosta tinkimättä tai voidaanko ulkomaille hajauttamisen avulla saada samalla riskillä parempi tuotto. Sijoitukset tehdään indeksin mukaan, mikä voidaan käytännössä toteuttaa indeksirahaston tai indeksiosuuden avulla.
Tutkielman empiirisessä osassa muodostetaan kansainvälisesti hajautetut portfoliot. Erityisesti tarkastellaan suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden kansainvälisiä sijoituksia. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään Markowitzin kehittämää portfolioteoriaa optimaalisen sijoitussalkun muodostamiseksi. Empiirisessä osassa kansainvälisesti hajautettujen portfolioiden tuottoja, riskejä ja riskikorjattuja tuottoja verrataan ainoastaan suomalaisista osakkeista muodostuvaan portfolioon. Tutkimusaineistona käytetään Morgan Stanley Capital Internationalin tuottamia alue- ja maakohtaisia osakeindeksejä. Tutkittava ajanjakso on vuodesta 1998 vuoteen 2007. Tutkittavat indeksit ovat Suomi, Pohjoismaat, Eurooppa, Yhdysvallat, Japani, Pacific ja Kehittyvät markkinat.
Tutkimuksen mukaan suomalaisen indeksisijoittajan ei tarvitse sijoittaa ulkomaille, jos tavoitteena on hyvä pitkän aikavälin tuotto. Kansainvälinen hajauttaminen nimittäin pienensi portfolion riskiä, mutta samalla tuotto pieneni. Eläkevakuutusyhtiöt ovat pitkäaikaisia sijoittajia, joiden sijoitusten tuotoilla katetaan tulevat eläkkeet. Suomalaisten osakkeiden pitkän aikavälin tuotot ovat olleet hyviä, ja näin ollen yhtiöt voisivat sijoittaa enemmän Suomeen. Tällöin eläkevarat tuottaisivat paremmin, mikä taas pienentäisi eläkemaksujen tulevia korotuksia. Suomeen sijoittamista voidaan perustella myös myönteisillä vaikutuksilla suomalaiseen elinkeinoelämään. Kotimaisista yhtiöistä on lisäksi helpompi saada tietoa, ja kotimaahan sijoittaminen on edullisempaa.
Tutkielman empiirisessä osassa muodostetaan kansainvälisesti hajautetut portfoliot. Erityisesti tarkastellaan suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden kansainvälisiä sijoituksia. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään Markowitzin kehittämää portfolioteoriaa optimaalisen sijoitussalkun muodostamiseksi. Empiirisessä osassa kansainvälisesti hajautettujen portfolioiden tuottoja, riskejä ja riskikorjattuja tuottoja verrataan ainoastaan suomalaisista osakkeista muodostuvaan portfolioon. Tutkimusaineistona käytetään Morgan Stanley Capital Internationalin tuottamia alue- ja maakohtaisia osakeindeksejä. Tutkittava ajanjakso on vuodesta 1998 vuoteen 2007. Tutkittavat indeksit ovat Suomi, Pohjoismaat, Eurooppa, Yhdysvallat, Japani, Pacific ja Kehittyvät markkinat.
Tutkimuksen mukaan suomalaisen indeksisijoittajan ei tarvitse sijoittaa ulkomaille, jos tavoitteena on hyvä pitkän aikavälin tuotto. Kansainvälinen hajauttaminen nimittäin pienensi portfolion riskiä, mutta samalla tuotto pieneni. Eläkevakuutusyhtiöt ovat pitkäaikaisia sijoittajia, joiden sijoitusten tuotoilla katetaan tulevat eläkkeet. Suomalaisten osakkeiden pitkän aikavälin tuotot ovat olleet hyviä, ja näin ollen yhtiöt voisivat sijoittaa enemmän Suomeen. Tällöin eläkevarat tuottaisivat paremmin, mikä taas pienentäisi eläkemaksujen tulevia korotuksia. Suomeen sijoittamista voidaan perustella myös myönteisillä vaikutuksilla suomalaiseen elinkeinoelämään. Kotimaisista yhtiöistä on lisäksi helpompi saada tietoa, ja kotimaahan sijoittaminen on edullisempaa.